Snysse loppu!

Me saatiin joku aika sitten tuliaisiksi kivoja mausteita, oliko se nyt Tunisiasta (noloa, toivottavasti en muista väärin) ja siitä lähtien ollaan etsitty niille kivoja purkkeja. Tänään päätin että otan kävelysauvat ja lähden käymään tuossa lähellä olevat marketit ja halpakaupat läpi samalla kun käyn postissa. Näin sain hoidettua lenkinkin samalla, eiköhän tuo liikunnallisesti ole ihan sama käveleekö sen kymppikilsan lenkkipolkua vai kauppakeskittymässä...

No kaupoista ei löytynyt yhtään mitään. Alkoi sataa vettä ja harmitti etten ollut sittenkin valinnut sateenvarjoa sauvojen sijaan. Päädyin kirpputorille. Ja siellä niitä oli, juuri se määrä kuin tarvitsisinkin! Ja herttinen että olivat söpöjä! Ja Iittalaa! Ja neljä euroa!Laitoin purkkeihin nuo samat tarrat mitkä pussissakin olivat. Kaikki muut mausteet tunnistinkin ihan helposti, mutta kuka tietää mitä on harissa? Siinä kerrotaan, että se sopii couscousin kanssa. (Minä syön muuten couscousia enimmäkseen sellaisena mannapuurona, turvotan sen kuumaan maitoon... Suosittelen kokeilemaan. Kauramaitokin toimii, vegaaneille vinkiksi.)Ja ihan niinkuin tuossa ei olisi onnea yhdelle päivälle riittämiin, myös SNY-paketti tuli. Nyt tiedätte miksi kävin siellä postissa. Oi että!Jo heti paketin avattuani piti huokaista, huivi on ihana! Kisu on samaa mieltä, sille ei meinannut millään sopia se että se roikkuisi ihan tolleen vaan rauhassa tuolinkarmilta, se olis pitänyt saada taperreltavaksi heti. Se ei ole ihan noin sininen miltä kuvassa näyttää. Kirja on ajankohtainen, ja olen saanutkin jonkun itselleni hyvin epätyypillisen joulunlaittokohtauksen (etsin tänään kirpparilta jouluverhoa keittiöön ja kynttelikkö ois saatava ja semmonen tuija joulukuuseksi ja valot parvekkeelle... Mutta askartelija minä en oikein ole joten joko tämä odottaa sitä innostusta tai lähtee jollekin askartelijalle (äiti? otatko?) iloksi. Langat sen sijaan ovat mielettömiä. Beige ei ollenkaan haittaa, eikä estä neulomista, ja vaikka en itse beigeen pukeudukaan tunnen kyllä ihmisiä jotka kelpuuttaisivat mielellään esimerkiksi huivin tästä lahjaksi... Tuo Lin taas näyttää ja tuntuu tosi mukavalta, tekis mieli heti kokeilla millaista siitä neuloutuu, mutta en tiedä mitä siitä voisi tehdä! Ilmeisesti täytyy rävelöidä vähän heti tänä iltana...

Vähäks oli ovelaa. Ensin kortin luettuani olin vähän äimänä. Täh, eiks se vieläkään paljastanut henkilöllisyyttään? Mites ny näin? Onko tulossa vielä joku kortti missä se sen kertoo? Jos tuo edellä mainittu kortti ei olisi pudonnut pöydältä, en olis varmaan koskaan saanut tietää kuka ihana ihminen minua on lahjonut. Kiitos Merru, paketit ovat olleet aivan loistavia! Kävin tänään blogissasi ensimmäistä kertaa, ja tuli taas uusi blogi syynättäväksi...

Mutta nyt tämä palaa opiskelun pariin. En saanut sitä geetä vieläkään käsistäni, vaan pitää tehdä muutamat muutokset. Onneks ei oo kovin isoja.

Oi-jo-joi-joi-joi

Oli kyllä erittäin hyvä hetken mielijohde se, että lähdin mukaan syksyn sny-kierrokselle. Tämän kaiken lääkärissä ravaamisen ja koulun takia stressaamisen ja töiden rasittamisen (sekä fyysisesti että henkisesti) ohessa on ollut ihan mahtavaa saada ja lähetellä kivoja paketteja.

Tämäkin paketti oli tosi hyvä!
Siinä oli ihanan väristä alpakkaa (tiedän jo kohteen), huivi joka ei kuvassa oikein hyvin näy mutta näyttää hyvältä päällä ja on ainakin lämmin, puikot (ei vaan mun käsialalla sovi ton alpakan neulomiseen, täytyy ottaa ehkä milliä pienemmät, tää tekee vähän löysää... Mutta koko on kyllä sellanen jota aina tarvitsee kun tulee tehtyä kämmekkäitä ja lapasia vähän paksummasta langasta) muistikirja ja kortti.

Snyni sanoi tykkäävänsä muistikirjoista. Minäkin tykkään liiankin paljon. Mulla on niitä hyllyssä useampiakin kappaleita, kun hamstraan niitä kaikenlaisista alelaareista. Viivallisia opiskelu- ja työkäyttöön, pieniruudullisia neulehommiin ja noita blankkosivuisia piirusteluun ja maalaamiseen. En olekaan pitkään aikaan kuljetellut luonnosmuistiota mukana, nyt mulla on siihen taas mahdollisuus!

Niin isot kiitokset ettei ne tähän blogiin mahdu, tämäkin paketti on ilostuttanut paljon muuten niin tyhmää päivää.

Tyhmäpäivän ilonaiheet

Eilen oli viimeisen päälle tyhmäpäivä. Koko päivän oli olo, että nyt ei huvita mikään. Noilta videoilta, joita neuloessani töllötin, ei löytynyt kuin muutama asia analyysiin. Ei kun siis tietysti videoita katsellessani neuloin, eikä toisinpäin... Töihin ei ois ehkä vähempää innostanut lähteä, vettäkin satoi. Töissä huomasin, ettei mulla oo vesipulloa mukana, mutta jano oli. Kaikkien paikkojen, joita siivoan, vieressä on joko grilli tai ravintola ja huomasin sitten että on joko nälkä tai tekee vaan mieli aurajuustoranskalaisia, kiinalaista tai valkoviinihaudutettuja kasviksia.

Töissä oli kuitenkin myös pieniä ilonaiheita: joku oli heittänyt roskikseen vesipullon. Sain vesipullon. Muistin, että mulla on kotona vajaa sipsipussi. Ja sny: n edellisessä paketissa lähettämää hyvää teetä, joka auttaa sadepäivien vilutukseen. Ja pitää huolen siitä, että vessassa tulee juostua riittävän usein. Poistaa kai nestettä tai jotain... Mut se on kyllä tosi hyvää.

Matkalla töihin hain myös paketin... Uuden sny-paketin. Eikä se ollut yhtään tyhmä! En kyllä jaksanut odottaa kotiin asti ennen avaamista, heti sopivassa välissä kun jäi aikaa sain sen kyllä siivouskomerossakin auki keploteltua.
Ainut tyhmä tässä on nyt se, että tämä antaa liikaa virikkeitä, kun tekemistä olisi muutenkin. Heti haluaisin kokeilla noiden lankojen värjäämistä mukana tulleilla koolaideilla! Lanka on Trekking Pro Naturaa, joka on hirmuisen ohutta... Mietinkin, jaksaisinko tehdä siitä puoltoistamillisillä vaellussukat, joista olen haaveillut edellisten jouduttua kerälle pesukoneonnettomuuden ja möhjöksi kulumisen jälkeen, vai kokeilisinko ehkä näistä sitä pitsihuivia, neulonnan lajia joka on minulla edelleen valloittamatta?

Tämä syksyn aloitus onkin ollut jo täynnä oppimista. Ensin innostuin neulomaan magic loopilla (tai en tiedä onko mun luuppi niin magic kun ei se mee niin montaa kiekkaa ympäri kuin esim. Ullan ohjeissa, tai siis mun ei mee yhtään kiekkaa), sain innostuksen kokeilla erilaisten kantapäiden neulomista, tajusin palmikot, osasin kirjoittaa ohjeen... Eiköhän se pitsikin sieltä tule.

Palmikkoinnostukseeni tuli paketissa mukana myös mutkapuikkoja. Täytyy kyllä myöntää, että vähän saatoin jo aavistella, kun niitä palmikkokämmekäspostauksessani haikailin. Ja täytyy myöntää, että se oli minun hienovarainen (hah) tapani ruikuttaa niitä snyltäni. Näiden lisäksi paketissa oli myös kortti, Voguen Vintage Knits -kirja ja keraamisia (?) lehtiä joille keksin jo hauskan käyttötarkoituksen. Mutta siitä lisää kunhan saan askarreltua.

Vintage Knitsistä sen verran, että muuten mukava kirja: ihan oikeita vintage-ohjeita (eli niitä parhaita, ei vain vintage-inspiroituneita), ihan toteuttamisen arvoisiakin osa (sitä olatinsysteemiä en tajunnut yhtään), joululahjoiksi sopivia juttuja meidän vanhemmalle ja ihan nuorimmalle väestölle ja niin edelleen, mutta olisin kaivannut kuvia neuleista ihmisen päällä. Ehkä juuri siksi en tajunnut sitä olatinta (shoulderette) kun sitä ei näytetty kenenkään päällä. Tuntuu vähän riskialttiilta tehdä kivasta langasta joku juttu, jos ei tiedä etukäteen miltä se käytössä näyttää. Voi tulla hieno tai hasardi.

Mutta kiva paketti oli taas joka tapauksessa, ja pelasti kyllä päivän ehdottomasti! Nyt täytyy vaan vääntää TitiTyylle sukat, mulkaista muutama video (ois ehkä kymmenen tunnin pituista jotka pitää kattoa neljään tai viiteen kertaan ja kirjoittaa välillä jotain ylös), viimeistellä oma sny-pakettinsa lähtökuntoon, tiskata ja siivota ja silittää ennen kuin voi edes haaveilla noiden lankojen värjäämisestä.

Ja jo huomenna blogissa voi silti olla postaus siitä miten hienon/huonon värisiä langoista tuli.

Salaiselle ystävälleni.

Tää on vaan niin jännää. Ei oikeestaan malta odottaa, että se paketti tulisi, ja toisaalta tämä odotuksen jännitys on sinällään aika kiehtovaa. Mitähän se on nyt keksinyt?

Ja se, miten itse ilahduttaisi. Ja ilahduttaako tarpeeksi? Ja muistaako riittävästi kiittää omaa salaistaan? Entä huomioiko omaa lahjottavaansa?

Haluan siis tällä sanoa tarpeeksi paljon kiitos seuraavienkin pakettien osalta, jo tämän ensimmäisen jälkeen voin todeta minulla olevan ihan mielettömän ihana SNY.

Ja nyt muillekin. Valmiita tuntuu tipahtelevan tuon tuosta puikoilta, nyt piti saada lapaset tehtyä. Yhden muun ja nämä ehdin jo Rävelöidä. Saisikohan tässä samassa puuskassa niitä ikuisuustekeleitäkin valmiimmaksi?

Ärrh, kaivelee ihan hitosti kun mulle ei oo tullu vielä IK:ta.

Iih!

No kai se on ihan hyvä otsikko tuokin.

SNY paketti on saapunut! Tai se oli jo eilen, mutta en ehtinyt noutamaan ennen kuin tänään.
Ihana! Tuo lanka on minulle ihan uusi tuttavuus, ja voi olla, että se virkattavaksi päätyy kuten ehdotit. Noille laukun kahvoille keksin heti jo käyttöä, ne kun ovat täsmälleen sopivat erään kankaan kanssa jota minulla on varastoissani... Eli langat eivät ainakaan laukkuun päädy, no ainakaan tähän laukkuun...
Tuota kirjaa olen jo muutaman kerran vilkuillut, syystä että:
1. se on kirjoitettu tälläisille huonovirkkauksisille
2. se nahkainen lattiatyyny on haavelmissa. Jos raaskisi ostaa niin paljon nahkanauhaa niin toteuttaisin sen hetsiltään!
Enkä malta odottaa että pääsen teetä maistelemaan. Nuo eväät taustalla eivät kuuluneet pakettiin (siis banaanit, omenat ja kesäkurpitsa), mutta keittiön pöytäliina sopi tuon kirjan kanssa niin hyvin yhteen että oli pakko ottaa kuva siinä. Lisäksi se taitaa olla tällä hetkellä siistein paikka tässä kämpässä. Harvinaista.

Olen tässä tämän loppuviikon sairaslomalla, kun käsi temppuilee. Tai on se jo jonkin aikaa temppuillut, nyt alkoi tuntua siltä että ei sillä tee mitään. Pääsin kaikenmaailman testeihin, kokeisiin ja kuviin ja nyt jännitetään perjantaita ja sitä, kun selviää mikä se ei ainakaan voi olla. No, kunhan sen saisi sen verran kuntoon että rikkalapio ja puikot pysyisi hyppysissä.

Laitoin kissoille ruohoa joku aika sitten. Tyypit tykkäsi kovasti.
Todellisuudessa meni aika pitkään ja melkoisen maanittelun kautta, että sain tälläisen kiinnostuskuvan aikaiseksi...

Ihan kuin niitä olisi kiinnostanut ihan joku muu? Meidän aadeehoodeet. Mutta on se ruoho jo kynitty ihan multaan asti.

The demon knitter of Middle Barn Street

Edit: kuva lisätty loppuun ja muita muutoksia.

Voisiko joku alkaa minulle ohjeenkirjoittajaksi? Ei tähän mutta noin niinkuin yleisesti? Kaikki merkintäni kun ovat tasoa vainminätajuan.
Tämmöistä tuosta riipustelusta pitäisi saada aikaiseksi:Meillä ei käytetä partaveistä, tuo oli lähimmäksi vastaava tavara. Seuraavaksi vähemmän parturimaisissa olosuhteissa:

On ne, tosi karvaiset ja lämpimät. Toivottavasti auttaa tuohon käden kolotukseen. Syksyllä toiminevat hyvin pyöräilyssä kädenlämmittiminä.

Päivän pelastus eilen oli, kun sain SNYltäni kortin! Tulin töistä, ja ärsytti monikin asia. Luukusta oli tullut paketti, josta ilahduin suunnattomasti siihen asti kunnes huomasin miehen nimen siinä päällä. Ei mulle mitään, hemmetti. Paketin poimittuani huomasin kuitenkin alla kortin, ja olihan mulle jotain, ihanaa! Piristi kummasti kun huomasi jonkun muistaneen.

Harmainta haisuakaan ei ole, kuka hän edes mahdollisesti voisi olla.

Tein modauksia peukaloon a.k.a ei kai näistä huomaa kumpi on ollut käytössä:
Arvaa kumpi käsi mulla on kipee? Pitäskö mun alkaa käyttää näitä vuorotellen siinä kädessä?

Practise what you preach

Joo. No luomumaidon juomisesta ei tullu mitään, tai tuli maha kipeeks. Eli tavallista on nykyään, vähälaktoosista kun tarvitaan ettei närästä.
Roskien määrä ei oo vielä vähentyny yhtään, se yks pussi viikossa ollaan saatu aikaiseksi. Yritys on kuitenkin kova. Ainakin sen lajittelun suhteen.
Sen ainoan kerran tällä viikolla kun ollaan kaupassa käyty, unohdin sitten hedelmäpussit kotiin.
Pyöräilykypäräkin on jäänyt luvattoman usein kotiin. On muka hankalaa kun vettä sataa ja mieluummin laittaa sitten sen hupun että pysyy kuivana. Molemmat ei mahu päähän yhtäaikaa.

SNY-yllätettäväni tiedot sain tänään. Viikonloppuna voinkin aivottomissa töissäni miettiä mitä siihen ekaan pakettiin laittaisi ja kehittäisikö jotkut teemat vai mitä sitä tekisi. Joitakin ideoita tekstin perusteella ja blogiin tutustumalla jo sainkin.

Käsityörintamalla ei ole hiljaista, mutta mitään ei tunnu valmistuvan. Kerrokset on pitkiä kuin nälkävuosi, mutta ehkäpä siitä pikkuhiljaa jotain tulee. Ja se mekko, se on jäähyllä niin pitkään että saan tämän välityön valmiiksi.

Olen osannut nauttia siitä vähästä vapaa-ajasta jota minulla on. Jos sataa, neulon ja nukun päiväunet. Jos paistaa, neulon ja nukun päiväunet pihalla. Tänään huomaamattani muurahaispesässä. Uusi kokemus tuokin.