Ristejä, ruutuja ja auringonpaistetta

Retriittireissulla tarttui Raijan Aitasta (köh muutaman köh Wolli-vyyhdin lisäksi) mukaan pellavavohvelikangasta. Siitä surautin pikaisesti lainassa olevalla saumurilla koko perheelle pyyhkeet. Kangas riitti mainiosti kahteen kylpy- ja kahteen käsipyyhkeeseen.

Käsipyyhkeet merkkasin tarkoituksen mukaan kädenjäljellä.

Kylpypyyhkeisiin saatiin neiti Milliinin ja Mr. T:n nimikirjaimet.

Koska minulla on edelleen ala-asteelta peräisin oleva kammo vohvelikankaan koristeluun (ns. jumppapussifobia), päädyin ristipistoihin. Niissä on sentään jotakin sellaista oikeaa kirjontaa.

No eihän tässä koko perhe ollut. Kissoille en tehnyt pyyhkeitä. Niillä kun on sekä suihku että pyyhe omasta takaa. Itselläni jäisi henkilökohtainen hygienia kyllä aika minimiin jos pitäisi nuolemalla puhdistaa...

Hyvin, hyvin kauan aikaa sitten (internet-ajassa mitattuna) sain Marjutilta blogitunnustuksen tai palkinnon tai jotakin. Noloa että unohdin sen täysin, kun sitä ensin itse ruinasin. No, nyt kiitän ja kumarran (Unto ja Kisu kiittää myös saamastaan huomiosta) ja jakelen tätä eteenpäin.


Jos otat palkinnon vastaan, toimi näin:
1. Lisää logo blogiisi tai blogisi merkintään.
2. Anna palkinto 12 bloggaajalle.
3. Linkitä ehdokkaisiisi blogistasi.
4. Jätä heille kommentti antamastasi palkinnosta.
5. Linkitä myös henkilöön, jolta sait palkinnon.

Taidan vetää kotiinpäin. Tosin mulla ei flunssainen aivokapasiteetti riitä kahteentoista, pistän puoliksi:

1. Fila et canes taxonici
EtäKipakka Emmi ansaitsee tämän. Wictor ja Decu vei mun sydämen heti kun ensi kerran tavattiin.
2. Soft side of life - elämän pehmeä puoli
Kipakoita tämäkin. Mette on vaan niin hyvä tyyppi. Ja sillä on kans söpö eläin! Nuka!
3.Uhoava Gnu
Hitsin hienoja käsitöitä. Tällä yritän nyt saada myös lisää päivityksiä kyseiseen osoitteeseen...
4.Vihreä Sanko
Tiinan blogi on ihan huippu. Koska ei koskaan tiedä mitä siellä voi olla. Takuu on siitä, että kuvat on hienoja! Osa myös eläimistä!
5.Kramox puikoissa
Kramox on kiva. Kramoxin blogi on kiva. Ja siellä on kissoja. Ja sukkia!
6. Bits of yarn -langanpätkiä.
Villasukalle tietysti. Kun sekin on niin kiva. Ja sielläkin on kissoja. Ja hienoja neuleita!

Kirjallisuus(sisä)piireissä

Vaikka minua ei haastettukaan, haastoin itse itseni. Otin siis röyhkeästi tämän meemin mukaani Tyttö sinä olet rätti- blogista. Koska minäkin tykkään juosta ja lukea. Nytpähän tiedätte senkin.

1. Mikä kirja itketti? Itken aika usein ja olen muutenkin tunteilla mukana sekä kirjoissa että elokuvissa (ja musiikissa). En muista mille kirjalle olisin viimeksi itkenyt, mutta teininä itkin Neiti Etsivää lukiessa. Jäi mieleen, koska a) olin jo ihan liian vanha lukemaan Neiti Etsiviä ja b) hävetti niin paljon itkeä Neiti Etsivälle.
   


2. Mikä nauratti? Nauran harvoin ääneen, vaikka olisinkin kovin huvittunut. Robert Rankinin kiero huumori on huvittanut, nauroin Linnunradan käsikirjaa liftareille kuunnellessani äänikirjana. Viimeksi ääneen hihittelin Fingerporille (tosin en lukenut sitä kirjana vaan netistä)
   


3. Mikä oksetti? J.G. Ballardin Crash. Luin silti.
   


4. Mihin henkilöhahmoon samaistuit? Peppi Pitkätossuun, silloin. Nyt ei oo tullut vastaan samaistumisen kohteita.
   


5. Minkä kirjan jätit kesken? Kate Mossen Labyrintin. Viimeisimpänä Hanif Kureishin Gabrielin lahjan, kun tajusin puolessavälissä että oon lukenut sen jo, ja että muistan mitä siinä tulee tapahtumaan.
   


6. Minkä kirjan toivoisit jättäneesi kesken? Harvoin tulee tällaisia. Ennemminkin on onnellinen siitä että lukikin sen loppuun eikä jättänytkään kesken.
   


7. Minkä kirjan luit uudestaan? Luen kahta kirjaa aina vain uudelleen: Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille (lukenut 3 kertaa) ja Peppi Pitkätossun ne kaikki kirjat (en edes muista kuinka monta kertaa) aina tietyin väliajoin, joskus menee kaksi vuotta, joskus enemmän. On monia muitakin kirjoja joita olen lukenut toisenkin kerran, näitä kahta sitäkin enemmän.
   


8. Minkä kirjan luit mutta et kehtaa myöntää lukeneesi (paitsi mulle nyt kahden kesken kun vartavasten kysytään)? Ei taida olla tälläisiä. En lue juurikaan hömppää, ja kehtaan myöntää lukevani lastenkirjoja ihan itsekseni, itselleni (tälläkin hetkellä iltalukeminen lastenosastolta). Ehkä sitä en kehtaisi myöntää, että jotkut klassikot on tullut luettua vain Valittujen Palojen lyhennelminä...
   


9. Mitä kirjaa suosittelet? Khaled Hosseini: Tuhat loistavaa aurinkoa. Hannele Huovi: Pesula.
   


10. Minkä kirjan lukemisesta olet ylpeä? En osaa sanoa. Palataan tähän, kunhan olen avannut kirjahyllyssäni pönöttävistä teoksista vaikka Descartesin Teoksia ja kirjeitä tai Platonin Valtion. Tai edes saanut kaikki Grimmin sadut luettua. BTW, eka kirja jonka oon koskaan lukenut kokonaan (jos kuvakirjoja ei lasketa) on Minna Canthin Anna Liisa. Ja tykkäsin. Ei varmaan ihan joka lapsen lempikirja :) Voisko tästä olla ylpee?
    

Haastan tähän Merzun, kun hän näyttäisi lukevan niin mielenkiintoisia kirjoja.

Hyvin vetisiä asioita

Teija haastoi mut :

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama

Koska neljännessä kansiossa siellä missä me yleisesti säilytetään kuvia, on miehen kuvia, enkä usko että miehen kaverit olisivat erityisen mielissään heidän pällistelykuviensa julkaisemisesta blogissani, otin neljännen kuvan neljännestä kansiosta omasta kuvasäilyttelypaikastani.
Tässä on kuvaa suolta tuolta meidän takaa kulkevan lenkkipolun sivujuonteelta, jossa kävin retkeilemässä viime kesänä. Oli hirveän aurinkoinen päivä, ja kaikki kuvat näyttävät ihan yhtä vaaleilta. Kansio, josta tämä kuva löytyi, oli nimeltään retket. (harmi, että sen neljännen kuvan piti olla just tää, ois siellä ollut hienompiakin. Ja harmi, ettei se neljäs kansio ollut mikään kiinnostavampi, niinku vaikka Islanti.)

Vaikka tähän oli kiva vastata, en taida haastaa ketään. Ensinnäkin en keksi ketään joka tällaisiin haluaisi ottaa osaa jonka blogissa tämä ei ole ollut jo, ja toiseksi ei nyt ehdi alkaa etsimäänkään ja selaamaan kaikkia blogeja. Eli, saa ottaa jos huvittaa. Kerrothan kommenteissa, ois kiva käydä katsomassa!

Nyt tää lähtee taas kerran pesemään pyykkiä. Tuntuu, että tällä viikolla ei oo muuta tehnytkään. Ensi kerralla voisin vilauttaa, mitä kirppareilta on tullut viime aikoina vastaan ja mitä niistä olen saanut aikaiseksi...

Haluatko ostaa vokaalin? (myös konsonantteja ulosheittohintaan)

Terhi myi minulle U-kirjaimen, ja siinä olikin miettimistä! Olisin niin halunnut pistää peliin sanoja kuten urhea, uhkea, upea jne, mutta en halunnut kirjoittaa postausta vain siitä mitä minä en ole.

1. Unto (ja Kisu). Unto on hauska elikko, ja tykkään siitä että se on niin oma persoonansa. Ei voi koskaan tietää millä tuulella se sattuu olemaan, ja mielikin muuttuu kymmenen sekunnin välein. Se muuntuu hetkessä hellyydenkipeästä hurisijasta villiksi tiikeriksi. Ja se on Kisun tositosi hyvä kaveri ja siksi se on minunkin kaveri. En tiedä sitten olenko minä Unton kaveri.

2. Uni. Nukkuminen ja unien näkeminen on ihan parasta mitä olla voi. Sleep is not the enemy. Jos suotte tälläisen epälainauksen Danko Jonesilta. Mä nään niin ihme unia joka yö että niistä sais melkoisia surrealistisia taideteoksia.

3. Ulla. Sekä nettineulelehden että ennenkaikkea tätini Ullan takia. Tätini on varmasti suvun (ellei Suomen) nopein ja taitavin neuloja ja siksi idolini (ja muutenkin tärkeä ihminen). Ison miehen kirjoneulevillapaita viikossa ei taida olla tälle naiselle edes mikään haaste.

4. Ulkoilma. Vaikka harrastukseni ovatkin melko sisäpainotteisia, olen sisimmältäni ulkoilmaihminen. Mikään ei voita kokonaan ulkona vietettyä päivää, oli sää sitten millainen tahansa. Saatan olla jopa sellainen masokisti, että menen tahallani viimaan, tuiskuun ja pakkaseen, ja sen jäkeen lämmin kaakao, viltti ja villasukat tuntuvat entistä paremmilta.

5. Urakkapalkka. Tulee väkisinkin mieleen niinä viikonloppuina kun tunteja kertyy vajaa neljä ja maksetaan kahdeksasta.

6. Ujot pojat. Jokin ujoissa pojissa on aina vedonnut minuun. Varsinkin jos poika punastuu kun sitä katsoo pitkään. Hih.

7. Ulkomaat. No minähän en ole kovin monessa maassa matkaillut, mutta tekis mieli. Enkä tykkää sellaisesta matkailusta missä mennään viikoksi jonnekin aurinkoon makailemaan, vaan haluaisin ihan oikeasti tutustua uusiin paikkoihin. Tarkoittaa sitä että pitäis sitten lähteä pidemmäksi aikaa ja tehdä paljon asioita paikan päällä.

8. Unnukka. Mökkisaari, jota niin paljon rakastan, sijaitsee Unnukalla. Kyseessä siis järvi.

9. Uncia uncia eli lumileopardi. Jostakin syystä nuo isot kissaeläimet sykähdyttävät sydäntäni erityisesti. Olisin voinut valita tähän myös jonkun Ursuksen, vaikka horribiliksen (vaikka ei se musta kovin horribul ole), koska karhutkin on hienoja eläimiä.

10. Ukkonen. Tykkään salamoinnista ja jyrinästä eikä vesisadekaan haittaa. Ukkonen on vaikuttava luonnonilmiö, jotenkin sitä jää katsomaan hypnotisoituna ja tajuaa miten suuri voima luonnolla onneksi on, eikä ihminen pysty kaikkea tuhoamaan.

Jos haluat ostaa minulta kirjaimen, laita kommenttia.

Pitkä matka kotiin.

Tulin takaisin. Aika haikeita oloja on monesta asiasta, moni asia päättyy. En mene enää kotikylille opettamaan. En mene enää päiväkotiin graduaineistoa keräämään ja lasten kanssa taiteilemaan. Tämän viikonlopun jälkeen asun toisella puolella kaupunkia.
Perhepäivähoitajia, lapsia ja harjoittelunaikaisia työkavereita voi tulla ikävä. Trumpetinsoittajaa, bileitä pitäviä naapureita ja ikkunasta avautuvaa maisemaa ei taatusti tule ikävä.
Elämä muuttuu, gradu valmistuu (oikeesti!) ja viimeiset tentit tulee tehtyä. Kohta sitä on jotakin muuta kuin opiskelija opiskelija-asunnossa. Mitä sitten tulee olemaan, sitä ei tiedä. Eikä se tällä hetkellä huoleta.

Kissat on hoidossa, niitä tässä eniten on ikävä. Onneksi ne saa jo kolmen päivän päästä takaisin, uuteen kotiin. Saas nähdä mitä pojat muutosta tuumaavat.

Poissa ollessani kätteni tuotoksista valmiiksi asti saattuivat villatakki (napit vielä puuttuu), baskeri (pakattu) ja toinen ppp-panta (jäi kotikonnuilleen). Lisäksi isän kanssa rakenneltiin cd-hylly jonka ihan itse petsasin ja lakkasin (jo uudessa kodissa). Kuvia siis sitten kunhan kaikki on saatu ulos laatikoista ja kasseista ja paikoilleen.

Sain Teijalta kunniamaininnan, kiitos! Kiireitteni takia en kuitenkaan jatka sitä nyt eteenpäin, anteeksi kaikille jotka sen olisivat ansainneet.

Täytyy lähteä lukemaan tenttiin ja purkamaan kissan häkkiä.

Kirjoneulojuus

Villapallo haastoi meemintapaisesti kertomaan suhteesta kirjoneuleisiin. Vanhan blogin puolella olenkin jo maininnut, että olen kirjoneuloja, eikä sitä saa minusta kitkettyä millään.
Tämä on varmaankin siirtynyt minulle sukurasitteena molemmilta puolilta; molemmissa suvuissa löytyy kirjoneulonnan ystäviä ainakin muutaman tädin verran. Äitini oli aiemmin innokas kirjoneuloja, ja lapsuuteni olenkin saanut viettää äidin tekemissä kirjoneuleissa. Tästä olisi voinut seurata se, etten enää itse koskaan haluaisi sellaista päälleni laittaa saatika itse valmistaa, mutta kävikin aivan päinvastoin!
Jossakin vaiheessa kirjoneuleet eivät olleet muotia, ja ainoa neule jonka päälleen voi laittaa oli sileää yksiväristä. Silloinkin minä tein kirjoneuleita - kaapissa. Noloahan se oli, mutta minkä sitä itselleen mahtaa. Koulussa sitten neuleet olivatkin standardin mukaisia, niin käsityötunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. KIPpasin jo silloin, itsekseni.
Onneksi enää ei tarvitse olla kaappikirjoneuloja, vaan voi tekemisiään julistaa vaikkapa koko maailmalle blogissaan ja Ravelryssä: työn alla on nyt tälläistä!

1½puikoilla kämmekkäät Lanettista ja Flavia babysta, joita on jäänyt vauvaneuleista. Niiden Endpapereiden tilalle. Ja kuvion malli on IK syksy 2007, mirepoix bodice. Tarkemmat speksit sitten kun joskus saan näperrettyä valmiiksi. Enkä enää edes muista koko endpapereita, näistä tulee niin ihanat!