Lahjontaa, raitaa ja palkintoja

Ihan ensiksi haluan kiittää ihanaa snytäni Merjaa, joka muisti minua joulupaketilla. Harkitsin sen avaamisen siirtämistä jouluksi ehkä minuutin. Avasin sen jälkeen sen Kisun kanssa eteisen lattialla. Tämän jälkeen hoin toisen minuutin ihanaihanaihana, jonka jälkeen ajattelin blogata tästä mahtavuudesta, josta tuli mieleeni, että puuvilla on valmistunut jo pari päivää sitten.

Eli toiseksi esitän pahoitteluni maavillaa veikanneille ja onnitteluni puuvillaa veikanneille. Arvonta seuraa kuvan ja kuvailun jälkeen. Jos olet kiinnostunut vain siitä, satuitko voittamaan, voit skipata seuraavan lässytyksen.

Siitä tuli ehkä piknik-alusta tai pienenpieni torkkupeitto tai kissan peitto tai vauvan peitto, en tiedä. Reunat tosiaankin lerpattavat ikävästi, luotin liikaa silitysraudan voimaan. Voi olla, että virkkaan ne vielä uusiksi, jos tämä täytyy toiseen kotiin lahjoittaa. Kisumirrialusena tai -päällisenä tämä kuitenkin kelpaa näinkin, eikä meikäläisenkään koivet harmiinnu tuosta, eli olkoon tällä erää sellainen.

Arvonta suoritettiin perinteisesti hatusta vetämällä. Kirjoitin puuvillaa veikanneiden nimet lapuille ja pakotin juuri kotiin pölähtäneen Miehen ottamaan piposta yhden lappusen. Voittajaksi tällä menetelmällä arpoontui Teija. Onneksi olkoon! Laita mulle sähköpostilla osoitetta tulemaan, niin laitan sulle jotain kivaa tulemaan. Ja tuo lahjonta tuossa tunnisteessa viittaa sitten siihen, että Merja mua lahjoi, eikä siihen, että tämän kilpailun tuloksia olisi jotenkin lahjonnalla vääristelty :)

Tilanneraportti

Kaikki veikanneet varmasti jännittävät kovasti puuvilla vs. maavilla -pelin tuloksia. Tässä siis väliaikasellaisia.

Puuvilla:

Maavilla:Tällä hetkellä puuvilla johtaa. Tilanne voi kuitenkin tekijän mielenkiinnon mukaan muuttua milloin vain.

Näitten lisäksi teen joululahjoja ja yksiä isänpäiväsukkia yhelle miehelle. Tapasin eilen yllättäen Tuulan, joka sanoi, että kun ei ole enää mitään tehtävänä, on alkuun ihan syyllinen olo. Just sellainen mullakin on siitä lähtien ollut kun jätin sen kirjoittamani kirjan laitokselle. On olo, että pitäis pitäis, vaikka ei oikeasti tarviis mitään. Varsinkaan nyt, kun maturiteettikin on tehty ja viimeiset luennot ensi viikolla. On siis syyllinen olo siitä että vaan lenkkeilee ja virkkaa ja neuloo ja ompelee ja käy töissä, eli ei siis tee mitään?

Puuvilla ja maavilla; kumpi voittaa?

Muoks: Arvonta sulkeutuu 11:15. Tämän jälkeen jätetyt kommentit eivät osallistu arvontaan. Kiitos kaikille osallistujille!

Kun aivoistani vapautui osio "luovuus" tuon tutkimuksen käytöstä, käsitöiden ja muun touhuamisen määrä on selkeästi lisääntynyt.

Mulla on työn alla kahdenlaista virkkuuta; puu- ja maavillasta. (nyt tuo on kyllä samalla tavalla lyhennetty kuin mansi- ja mustikoita...)

Pelataan siis vähän uhkapeliä:

Veikkaa kumpi valmistuu ensin,

1) Puuvilla
-lasketaan valmiiksi kun langat loppuu
ja reunus on virkattu langalla, joka ei näy kuvassa

2) Maavilla
-valmis kun on virkattu etu- ja takakappale sekä hihat
ja neulottu resorit ja kaulus

Veikkauksen helpottamiseksi tai vaikeuttamiseksi listaan valmistumista nopeuttavat ja hidastavat seikat:

Puuvilla:
+ raidoittaminen aina yhtä jännää
+ on jo aika pitkällä
+ on sopiva telkkarikäsityö, muttei turhan tylsä ilman telkkuakaan
- ei varsinaista käyttökohdetta vielä tiedossa
- tehty jo sen verran että alkaa kyllästyttää
- reunuksen virkkaaminen voi olla yllättävän isotöistä (kehtuuttaa)
- melko pieni koukku ja ohut lanka
- langat sotkeutuu, ja Kisu leikkii pyöreillä kerillä mielellään
- /+ langanpäiden päättelyurakka (tykkään tästä, mut menee aikaa)

Maavilla:
+ tuoksuu ihanalle
+ iso koukku, paksu lanka
+ haluan tietää millainen siitä valmiina tulee
+ suunnittelun ilo
- jos suunnittelu epäonnistuu, joutuu purkamaan
- värittömyys voi alkaa kyllästyttämään
- vasta puoli etukappaletta valmiina
- monta osaa, joutuu lopuksi yhdistämään
- langat vyyhdeillä, kerimiseen menee aikaa ja se on tylsää

Voitte itse päätellä kuinka raskauttavia plussia tai miinuksia nuo ovat. Ja eikun veikkaamaan! Teillä on aikaa laittaa pelitositteenne sisään ensi perjantaiaamuun asti (varmasti kumpikaan ei valmistu siihen mennessä). Oikein veikanneiden kesken arvotaan joku kiva palkinto.

Vannon kautta kiven ja kannon että veikkailut eivät vaikuta näiden edistymiseen, eikä mahdollisuutta sopupeliin tule olemaan (antakaa lahjuksenne muualle). Pyrin jopa olemaan lukematta kommenttejanne tähän postaukseen pelin aikana. Arvonnan järjestäjä myös pidättää itsellään oikeuden tehdä muita käsitöitä (ns. välitöitä) pelin aikana. Ratkaisu tapahtuu, kun tapahtuu. Tämän jälkeen suoritetaan arvonta, ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti (sähköpostilla tai blogikommentilla) sekä hänen nimensä /nimimerkkinsä julkistetaan intteernetissä tällä sivustolla.

ps. Terhin myymään U-kirjaimeen palaan hiukkasen sitä pähkäiltyäni.

Voittajafiilistelyä

Viikon ekoteko ensiksi. Meillä tehtiin hygieniatuotteiden vaihto-operaatio. Vaihdoimme markettihammastahnan Urtekramin fluorittomaan tahnaan, shampoon myös Urtekramiin. Suihkusaippua on ollut jo pitkään oliiviöljysaippuaa, johon olen rakastunut ikuisesti. Muiden tuotteiden korvaaminen jatkuu kunnes entiset loppuvat. Tulossa on siis vielä deodorantti ja ihovoiteet sekä pyykinpesuaine. Ostin myös laventelipuskan, josta piti tulla kylpyyn tuoksua ja öljyä, mutta se kuoli kirvoihin.

Emmehän huuhdo turhia myrkkykemikaaleja ympäristöön, emmehän? Oikein pahaa tekee kun miettii mitä kaikkia aineita sitä on itseensä hieronutkaan kaikkien näiden vuosien aikana. Ei se voi olla terveellistäkään.

Sitten arvonnan voittajaan. Epämääräisellä Miehen kiusaamisen sisältävällä sano joku numero-arvonnalla voittajaksi valikoitui numero kuusi eli Ailakki. Onnea! Laita osoitetta tulemaan osoitteeseen milliini at yahoo piste com. Postitan jotakin kivaa aiheeseen liittyvää heti ensi tilassa.

Monia hyviä ehdotuksia sain kilpailun aikana. Kortit ovat aina tarpeen, mutta äitini askartelee niitä koko suvun puolesta, joten puutetta ei varmaankaan pääse syntymään. Niitä on myös 3-deenä.
Hamahelmet kiinnostaa kovasti, mutta itselle syntyy hyvin äkkiä ikävä tauti nimeltä kyllästys, kun niitä on näkynyt ympäri blogistaaniaa jo jonkin aikaa. Ehkä sitten kun ne on jo muodista pois.
Korut ois kivoja kanssa, mutta kärsivällisyys ei riitä, jotakin suurpiirteisempää vaadittaisiin. Kehysten koristelu kuulostaa mukavalta, mutta pitäisi keksiä myös paikka, johon niitä lahjoittaisi: en jaksa pyyhkiä pölyjä (on siinäkin siivooja) ja siksi koriste-esineet on karsittu minimiin.
Leimasimet kuulosti erittäin mukavalta. Sitä saatan alkaa hetikohta tekemään! Ei olisi tullut itselle koskaan mieleen, vaikka grafiikkaa linolevyillä olenkin tehnyt. Se jos mikä on mukavaa.
Kulhoja olenkin joskus paperimassasta tehnyt, ja jos mitä muutakin härpäkettä. Sekin oli kivaa. Vaan kun pitäis ensin tehdä sitä massaa. Laiska mikä laiska.
Nappeja voisin tehdäkin jos sais jostain puuta, se oli mukavaa ja mulla on porakone kotona.
Kattokruunu tai sisustuselementti olis hauska. Sitä on varmaan testattava. Ja kaikkea mahdollista sinne. Keittiöön sopisi värikäs runsaudensarvi. Eikä tässä varmaan pitkään mene kun meillä semmoinen on... Kunhan ensin saa tuon yhden salaisen jutun valmiiksi.
Ja noita paperihiutaleitahan voisi laittaa siihen elementtiin.
Kasvimaatikut ois kivoja jos ois kasvimaa. Ei niitä viitsisi muutamaan parvekeruukkuun tökkiä. Ja jos muistaisi vielä mitä niihin on istuttanut...
Sisustustaulut on ehkä ihan kivoja, mutta mieluummin teen niitä maalaamalla. Kangaskin voisi olla kiva, ja sitten siihen voisi itse lisäillä jotakin. Joo. Tätä tahtoo tehdä. Joskus oon halunnut maalailla kuviolliselle tapetille taulun. Sellaisenkin voisi yrittää. Nyt kun tämä muistutettiin mieleen.

Pajupilli! Sellanen ois saatava! Joskus vuonna kahdeksankymmentäseitsemän olen viimeksi pajupillin tehnyt... nyt olis jo aika yrittää uudelleen... Pajujuttuja olenkin tehnyt, tässä viimeisimmät:

Risulinnun pesä

Harakan pesä

Joulukalenterin teko ois siitä hyvä nyt, että vois vaikka itselleen tehdä. Tuskin joulukuussa muistaisi mitä on mihinkin luukkuun tallettanut. Kaverin kanssa tehtiin joskus joka joulu kalenterit toisillemme, se oli ihan parasta. Koulussa saatiin sitten aamulla naureskella mitä hölmöä olikaan saanut luukkuihin piilotettua.
Paperinaruaskarteluakin on tullut joskus äidin kanssa tehtyä. Muistaakseni se oli kivaa. Sitä voisi kokeilla uudelleen.
Heijastimien teko nyt olisi hyvä homma, muuten on kohta syksy ja huomaa, ettei taaskaan ole heijastinta kuin siinä yhdessä takissa, joka ei satu olemaan oikein koskaan päällä.

Ensimmäiseksi kuitenkin askartelussa tämä:

Täytyis saaha kissan puuhun narua pintaan. Saas nähdä mitä sen jälkeen tulee.

Icelandic weather for all

I think I brought this strange weather with me when I returned from Iceland. You can blame the snow today on me. If these weathers keep coming, in a couple of years the mountains and hot springs will grow.

Paluuni jälkeen Suomessa on vallinnut kovin islantilainen sää. Taisin tuoda sen mukanani. Joten tämän päivän lumisateesta voitte kaikki syyttää minua. Jos tämä jatkuu, muutamassa vuodessa meille kasvaa toivottavasti myös vuoria ja kuumia lähteitä.

Ehdottakaa mulle jotain kivaa askarreltavaa. En ole askarteluihmisiä, mutta nyt näpit kaipaisivat näpertämistä. Voi olla, että tästä ehdotuksesta lohkeaa jotain palkintoakin.