Peppu, polvet, varpaat

Kiitoksia nyt ensi alkuun hyvistä vinkeistä! Tuota Villapallon suosittelemaa harsoa meillä onkin varmaan kymmenen metrin pakka (tai ainakin tosi, tosi iso), siitä saa monta vaippaa ja vaipanvaihtoalustaa :)

Tänään sain kuvia niistä muista ompeluksista, joten tätä voi pitää eräänlaisena jatko-osana eiliseen postaukseen.

Muutamat pienemmät kuorivaipat (jotkut taitaa olla taskuvaippoja, en muista enkä älynnyt tarkistaa) ja pussukka vaippojen kuljettelemiseen. Imujakin olen ommellut, mutta ei niissä ole oikein esittelemistä, sellaisia froteesuikaleita vino pino. Saatiin sisä- ja kuorivaippoja iso kasa, ei ole tarvinnut ommella itse enempää (Kiitoskiitoskiitos!). Nuo ihan pienet nb-kokoiset tekaisin, kun niitä ei ollut hommattuna ja Ipana tuskin kauhean suurena syntyy. Sanovat kuitenkin, että ne kasvaa nopeasti, niin en alkanut tekemään koko sarjaa...

Nämä on vähän isompaa kokoa. Ensi kesäksi pellehaalari ihanasta sateenkaariraidallisesta vuosikertajoustofroteesta, jonka sain kummitädiltä joskus aikoinaan. Kaava on jostain 80-luvun käsityölehdestä, sen kyllä mallista huomaa. Vanhasta, mutta hyväkuntoisesta trikoopaidasta tein vankilaraitabodyn (josta puuttuu vielä nepparit haaroista mutta tässä on aikaa ennen kuin tuo on sopiva) ja koska siitä olis jäänyt hihat käyttämättä, ompelin niistä tuollaiset kalsarit. En tiedä päätyykö koskaan käyttöön, mahtuuko tuonne minkäänlaista vaippaa. Kestovaippaa ei varmastikaan... No, nukelle ainakin menee jos ei sitten muuten käy.


Villapöpistä jäljelle jääneistä hahtuvista ja jostain huopumattomasta villalangasta askartelin vielä pienet töppöset ja tumput. Mallin repäisin päästä ja huovutin reippaasti koneessa. Tuli tosi söpöiset.

Nopeaa iloa

Mikään ei tuota niin paljon iloa ja tyydytystä kuin saada aikaiseksi sellainen tekele, joka on saajalleen mieluinen. Vielä onnellisempi on, jos saa aikaiseksi jotakin, mikä kelpaa kissalle.

Ilopallerot

Tarvikkeet:
Valmistusohjeet:

1. Harjaa kissa(t).

2. Ota tupponen karvaa ja pyöritä siitä käsissäsi jotenkuten palleron muotoinen. (kuten kuva näyttää, ei oo niin justiinsa)

3. Kierrä sen ympärille huopuvaa lankaa. Valitse oman kissasi suosikkikuitu, tässä Kool-Aidilla värjättyä Samojedin villaa. Siis koiraa.

4.Leikkaa langalle pitkä häntä ja ompele sillä kerä kiinni.
5. Heitä koneeseen ja pyöräytä muun pyykin mukana (ainakin 40 astetta). Huovutin omiani vielä lisää käsin. Vaihtoehtoisesti ne voi pestä kuumemmassa tai heittää vielä seuraavaan koneelliseen mukaan.

6. Anna kuivua. Leiki kissasi kanssa.

Röykkälän Retriitti

Takana ihana viikonloppu maalla, luonnon äärellä, keskellä eläimiä ja käsitöiden parissa. En voi edes kuvitella mitään mukavampaa. Ette kai tekään.

Aluksi Pirkko sanoi, että kukaan ei saa tehdä viikonloppuna sitä mitä muutenkin tekee (viittasi siihen että pitää päästää työ- ja arkikuvioista täysin irti) mutta minä tein täysin samaa mitä muutenkin: söin, nukuin, hiippailin ympäri kämppää, neuloin, rapsutin koiraa ja kävelin luonnossa. Mutta minkälaisessa luonnossa! Ei ihan samaa kuin tuo meidän lenkkipolku!

Välillä piti ottaa neuleet esille ettei olisi mennyt liikunnaksi...
... ja välillä kauneushoitoja turpeessa.

Asumisjärjestelymmekään eivät olleet hullummat... Olisin mielelläni jäänyt asumaan vaikka muutamaksi vuodeksi. Sauna oli tosi hieno ja hyvät oli löylyt. Sisustus oli kaunis ja tilaa riitti.




Ja kun oli tuollainen talonvahtikin...
Tilalta löytyi myös kaunis kissa,
joitakin lenteleviä naapureita,
ja tietysti näitä.
Ja olivat muuten söpöjä.

Kaikkien mielestä.
(tuo väli tuossa on mun paikka ja mun rapsuteltava oottaa siellä)

Vaikka minulle tuo karitsoiden helliminen olisikin riittänyt koko päivän aktiviteetiksi, siellä sai myös tutustua tuotteisiin
ja huovuttaa. Tässä näyttelyssä melkein kaikkien työt.
Ja minä pääsin omaani jo aamukahvilla käyttämään.
Siitä tuli just sopiva, mahtuu tuohon päälle vaikka mäntä on yläasennossa.

Lisää samoja karitsoita, huovutuksia ja muita touhuja eri kuva- ja näkökulmista löytyy jo nyt ja piakkoin muiden Kipakoiden blogeista. Lisäilen linkkejä sitä mukaa kun noita postauksia alkaa ilmaantua.

Villasukan hieno kuvakavalkadi
Mette kertoo oman kokemuksensa
Pirkon hauskat tunnelmakuvat