16.9.08

Kuinka niin olen herkästi innostuvaa tyyppiä?

Mies sanoi eräänä iltana viime viikolla:
"Mä voin mennä sun kaa joskus naimisiin."
Ja tää alotti jo suunnittelemaan morsiussukkia itelleen. (SNY:n lähettämästä trekkingistä)

Mä oon siis joskus sanonut meneväni villasukissa naimisiinkin.

Eilen tuli muuten se tilaamani IK. Ja vähän jotakin muutakin. Oho. Taisin klikata kymmenen kertaa liikaa... Ei kai se nyt muuten tolleen. Joku osa minussa haluaisi sanoa että noille on suunnitelma, mutta se toinen osa joutuu myöntämään että ei ole. Vaan on se niin pehmeää.

Miehelle ehdotin että otetaan kashmirvuohia. Niitä olis sitten kiva silitellä. Vastaus oli kyllä "No joo" mutta ei tainnut tarkoittaa myöntymistä. Täytyy silitellä näitä vyyhtejä vaan...
Meidän Hurrmurri halusi välttämättä poseerata, niin kuin noista aiemmista kuvista saattaa tarkkasilmäinen havaita. Piti ottaa sitten ihan poseerauskuvakin.
Sitä sisustusta ehkä jo ensi kerralla. Jos vaan löydän ne perhanan verhot.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

"No joo" on mun mielestä ihan selvä lupa hankkia ne vuohet. Meillä kun olen sanonut, että hankitaan lampaita, alkaa pitkä saarna siitä miten iso työ niiden hoitaminen on. Tai siis ei se munkaan puolisko ole oikeastaan suoraa eitä sanonut... ;)