27.6.08

Pettymyksen lohi ja muita mereneläviä

Olen siirtynyt kehräämisessäni ylemmälle tasolle, nimittäin kaapin päälle.

Se ei johdu kissoista, niitä kun ei voisi minun turaamiseni ehkä enää vähempää kiinnostaa. Outoa sinänsä, luulisi Unton innostuvan ihan satasella, kun joku pyörii, siinä on villaa (namnam) ja siitä tulee lankaa (namnam). Vaan ei. Ei yhtään. Kumpaakaan.

Se johtuu siitä, että värttinäni ilmeisesti sen pohjassa olevan pallukan takia pyörii pitkään ja hyvin ja minua harmittaa keskeyttää sitä. Kun nousee korkeammalle, saa pidempään pyörittää ennen kuin se kolahtaa maahan :)

Ja on sitä pyöritettykin. Tästä langasta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Ihan kiva paksuus. Ihan hyvä kierre. Tosi pehmeää. Varmaan ihanaa neuloa. Ja sitä oli kivaa värkätä. Kaikki siis kohdallaan... Paitsi väri. Yritin nimetä sitä kovasti tequila sunriseksi yksittäisten värisävyjen takia, mutta en voi. Ei pysty. Koko ajan kehrätessäni ja kerratessani päässäni soi: "lohenpunainen, lohenpunainen..."

Sepä se. Jollei ysäri nyt tule pian muotiin ja minä pääse siihen hurahtamaan, ei tämä nyt oikein miellytä silmää. Ajatus oli kyllä värjätessä hyvä. Ja villassa. Miten niistä tuli tuollaista? Taitaa värinsä takia täyttää lankavarastoani jonkun aikaa. Ainakin siihen asti kun olen saanut tarpeeksi käsinkehrättyjä ja voin tunkea sitä johonkin jonkun seuraksi.

Tilliä lohelle, hihhih.

Mutta siihen muuhun sisältöön. Neuloin jotakin pysyvää siitä ekasta kehruustani. Eipä päätä ensi talvena pääse palelemaan.
Minä tykkään.

2 kommenttia:

Romulus kirjoitti...

"tilliä lohelle" :D.
Ei tuo nuissa kuvissa ainakaan näytä pahalta väriltä!

Hekla kirjoitti...

Ei todellakaan ole paha väri vaan aivan ihana oranssi :-). Olen todella otettu, että olet raskinyt lähettää tämän langan minulle. En ole vielä osannut päättää, mitä tekisin siitä - mikä olisi sen arvoista.