Värinä päivässä pitää psykiatrin loitolla

Nyt ollaan kerrankin blogin nimen kanssa samoilla linjoilla. Kynsiä myöten.

Melkoinen päivä tänään. Puol kuus aamulla töihin, kaheksalta kotiin. Päätin värjätä yhdet beiget samettihousut violeteiksi, mukaan heitin pari vaaleansinistä tyynyliinaa.

Housuista tuli just eikä melkeen sen väriset jotka siellä kaupassa mua houkutteli. Jess! Tyynyliinoista taas... no, sähkönsininen voi olla ihan kiva jossakin, mut ei meidän kämpän sisustuksessa. Ehkä noita voi jonkun virkatun sohvatyynynpäällisen alla pitää tai sitten kissan petissä, ne kun eivät ole näin pilkuntarkkoja värien suhteen.

Kuvassa mallina yksi tyynyliina, jota en värjännyt, ja housujen kanssa tismalleen samansävyinen paita, eli se ennen-tilanne.

Loppuliemeen heitin vielä muutaman pikku lankanöttösen, tavoitteena saada niistä yhteensopivia johonkin kirjoneulesukkaan. Siinä on entinen valkoinen, entinen vaaleanpunainen ja entinen vaaleansininen. Ne jotka löytyy tuosta hihastakin. (Paitsi toi vaaleansininen ei oo samaa lankaa.)

Ja sit siinä on päiväkotisukkien jämät. Sukanvartta myös vertailukohteena.

Tuli ihan mielettömiä sävyjä. Kohtalon armoille heittäytyminen kannattaa, oon aina saanut yllättyä positiivisesti tästä kaaosmetodista.

Ne värjäykset valmistuivat puoli yhdentoista maissa, eikä sitä nyt toimettomana malttanut olla. Jäi varmaan väri päälle kun keksin sitten kaivaa esiin Snyn lahjoittamat Kool-Aidit ja alkaa turaamaan langan kanssa lisää. Laitoin kolmeen kippoon eri värejä ja luiskautin vyyhdin siihen. Kun värit eivät kaikki imeytyneet tähän lankaan, hain vielä pienen vyyhdin ja jatkoin sillä. Lopuksi sekoitin kaikki värit yhteen ja tunkaisin sen pikkuvyyhdin siihen. Ja sitten huomasin, että olisi kannattanut käyttää kumihanskoja näidenkin sotkujen kanssa.

Ja mietin, kuinka tätä oikeasti voi juoda? Eikö siinä värjäänny sisuskalut?

Sen jälkeen aloin rymsteeraamaan ja korjaamaan sohvaa. Porakoneesta loppui akku. Se lataukseen, ja sitten kolmelta taas töihin. Ja puoli kahdeksan maissa kotiin. Akku kiinni koneeseen ja korjaus valmiiksi. Ehkä sitä nyt voi jo rauhoittua ja neuloa vaan. Ehkä. Ehkä kannattaisi, huomenna alkaa työt taas kuudelta.

Ps. Joku muukin oli värjännyt. Vähän räväkämpää kuin minä. Upeeta!