Ennen minäkin olin tumpelo

Viime päivät ovat menneet rattoisasti lenkkeillessä kauniissa kevätsäässä (ja uudella pyörällä ajellessa, ihan mahtavaa! Ostin sen siis valmistujaislahjarahoillani eli sain äidiltä lahjaksi :),

ompelukoneen ääressä istuskellessa,

Tulossa päiväpeittoa tulevaan parisänkyyn tulevaan asuntoon tulevaisuudessa. Kaikki kankaat jollakin tapaa kierrätettyjä, eli joko jostakin projektista jääneitä paloja, kirpparilöytöjä, entisiä vaatteita, pöytäliinoja tai verhoja. Paitsi aluskankaan jouduin ostamaan.

puikkoja heilutellessa,
Ensin sain tilaustyön neuloa Titityylle London Calling-sukat. Lankaa oli ihana neuloa! Piti saada sitten itsellekin yksi vyyhti, tosin tuskin raaskin sukkiin laittaa, jotain kaula- tai käsiasiaa siitä olen suunnitellut tekeväni. Ja noita sukkia neuloessa taas tuli into saada itsellekin palmikkosukat. Jotkut, joissa on ihan kunnolla muhkeaa palmikkoa. En tullut kuitenkaan ihan lankasnobiksi tuota ihanuutta neuloessa, nämä tulee ihan tutusta Nallesta. Eikä nyt puhuta siitä että kevät tulee. Kuitenkin loskakelejä riittää, voi käyttää kumppareissa. Eiks vaan?

ja kissojen kanssa riekkuessa.
Unto sai mummoltaan ja papaltaan (niin, ne on meidän lapsia noi kissat) synttärilahjaksi tollasen keltasen hömpökkeen. Tosi hauska, molempien elikoiden mielestä. Ja meidän ihmisten, ne kun menee ihan höpöiksi. Niinkuin kuvista voi päätellä. Kisusta ei valitettavasti ole nyt action-kuvia.

Ja tänään hutaisin ommella yhden mekon. Siitä lisää myöhemmin.