Ja heti eilen piti aloittaa. Mietin noin kaksi sekuntia ennen aloittamista, pitäisikö tehdä entiset loppuun... Ehtiihän niitä vielä nitkuttaa. Nyt täytyy tehdä sitä mikä eniten innostaa.
Lanka on aivan ihanaa, kissatkin tykkäävät. Yllättävää, ei tuo puuvilla ole ennen erityisen vahvoja tuntemuksia heissä herättänyt. Tai no Unski nyt syö mitä narua tahansa, vaikka tuomarin pillistä tai hupparin hupusta... Kokemusta on näistäkin. Ei siis vaan pureskele ja tuhoa tai katko, vaan nielee. Mahansa täyteen. Hullu elukka, jatkuvasti vahdittava näin neulojaperheessä.
Piti pakata, mutta enhän minä nyt raaski Kisun sänkyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti