Ja meille ei sitten oo edelleenkään tulossa vauvaa. Kunhan väsäsin. Siis siinä varastontuhoamistarkoituksessa. Ja ihan omasta päästäni kehitin kaiken lisäksi. Saa nähdä sopiiko nuo koskaan kellekään. Kun noita lasten ja varsinkaan vauvojen mittasuhteita ei pysty millään ymmärtämään jos ei ole mallia jolle sovitella... Isoveljen jämistä, pipon tupsut on jotain muuta mysteerilankaa.
Ja tämmöiset isänpäiväpakettiin. Tosin ei ihan ehtinyt perille isänpäiväksi, serkku ehti jo mennä jonka mukaan olisin nämä laittanut... No ensi viikolla laitan sitten. Niin perussukat kuin osasin tehdä, eli sopii kuusikymppisellekin. Isä tykkää tummasta, eli väri meni ihan nappiin. Kantapääkötöstelmä taas on ihan omasta päästä kehitetty, se ei mennyt ihan nappiin. Kelvannee.
Mulla on tuossa kuvassa toiset villasukat alla. Sillä tavalla mallailemalla olen aina isälleni sukat tehnyt, ja on tullut ihan sopivat. Isän kengät on mulle sopivat jos laitan niihin kaksi villasukkaa. Eli varmaankin kokoa 39-40. Noi toiset on tulossa Miehelle, ei ehtineet isänpäiväksi nekään. Tosin eipä tuo ole isäkään. Jos ei noita karvalapsia lasketa... Ne kyllä yritti tänään aamuyöllä tuoda sille kukkia sänkyyn. Ei ihan sänkyyn asti ylttänyt (onneksi) vaan meni muorinkukka päälaelleen lattialle. Nyt meillä on yksi muorinkukka vähemmän.Ja kun mulla ei oo ollut kunnon korville asti menevää pipoa, niin purin sen juustosuikerobaskerin ja tein siitä pipon. Toimii paremmin ja onkin jatkuvassa käytössä, pyörällä ajellessa kun tarvitsee sen kaiken lämmön mitä on. 1o, 1n joustinta ja ainaoikeaa, päälaella tupsu.
Tuohon settiin sopivat lapaset taas on edelleen kesken... Miten voi olla niin vaikeaa neuloa puoli peukaloa?
Kisun kämpillä toi remontti vaan jatkuu.
Olen noitten kuvia katsellessani monta kertaa miettinyt, että kuinka siitä pienestä karvaisesta pallerosta tuli tommonen ruipelo, ja siitä ruipelosta tuollainen pallero?
1 kommentti:
Kovasti yrität vakuutella ettet ole raskaana...;o)
Lähetä kommentti