Ja vegaaniturkiksesta päätin jättää vuorin pois, kun se ei oikein istunut, ja koska jonkin aivotoiminnan epäkunnon takia olin ommellut sen nurinpäin... enkä tahtonut saumoja näkymään ulkopuolelle. Onneksi se ei toiminutkaan, niin en tarvinnut alkaa purkamaan.
Siihen tuli kuusi napinläpeä ja vyötärölle solmimisnauhat. Se on kamalan pörröinen, pehmeä ja ihana. Kisukin jaksaa sitä möyhennellä joka välissä. Tästä kasarilangasta (kiitos Katja, kun kuvailit sitä niin kauniisti, erään toisen lankakaupan sivuilla tätä oli verrattu kissan turkkiin...)ei ole mitään pahaa sanottavaa noin niinkuin neulomismielessä, pelkkää muoviahan tuo on kumminkin. En tiedä vielä millaiseksi käytössä menee.
Yritin myös kertoa tämän kaiken ja sen, että leikkasin eilen ensimmäistä kertaa lapsuuteni jälkeen etuhiukset jotka on menneet kauppareissulla sotkuun, yhdellä kuvalla... Voitte päätellä itse kuinka se olisi onnistunut. Valotus on ainakin dramaattinen. Ja draamaa lisää se, ettei kukaan kättele mua takaisin.
Lupaan nyt pyhästi että seuraavat kuvat, jotka esittelen, ei ole meidän parvekkeella napsittuja.
4 kommenttia:
Oooh, takistahan tuli oikein hieno!
Aikasta makea malli tuossa takissa. Ja sisällä oleva mallikin on aika makea, otsatukka on hyvä!
Ihanat lapaset ja hienon näköinen takki!
Tosi nätti toi turkistakki!
Hei tosi hieno turkki :)
Lähetä kommentti