1.11.09

Joutavalla jottain tietättää

Kun imuroin kirjahyllyä, silmään sattui (ihan konkreettisestikin, koska oli turvoksissa, mutta yritin sanoa että satuin näkemään) neule- ja käsityöaiheista aineistoa vuosien takaa. Ja koska en tahdo pantata näitä aarteita vain itselläni, annoin skannerin laulaa ja arkistoin niitä tänne blogin puolellekin nähtäväksi.

Tässä ensimmäinen näyte kategoriasta "vanhassa vara parempi". Aloitan nyt epäloogisesti tuoreimmasta eli lehdestä nimeltä Maatalousnainen vuodelta 1966. Minulla on vuosikerta kirjaksi nidottuna, ja tämä seuraava on numerosta 2, jossa käsittellään enemmänkin pukeutumista ja tekstiilejä.

Ei vielä tiedetty, että "Rikoo on riskillä ruma". Tässä artikkelissa diplomi-insinööri Aino Bergholm ei kerro, kelle trikoo sopii, vaan mihin se sopii ja millainen trikoo on. Hän kertoo, että trikoo voidaan ryhmitellä eri tavoin (teksti kuvan vieressä) ja kuinka kudetrikoo eroaa loimitrikoosta. Mielenkiintoista!

Mielestäni kiinnostavimpia otteita artikkelista :

"Kudetrikoo on "tavallista" neulomista, sitä, mitä itsekin teemme vapaa-ajan harrastuksena ja kotityönä. Lanka juoksee poikittain neuleessa, siitä vertaus kankaaseen ja nimitys kudetrikoo. Kudetrikoossakin on useita rakennemahdollisuuksia. Neulos voi olla sileätä, resoria, interlockia, vuorineulosta tai jacquardneulosta."

"Rakenne on onnistunut, siitä valmistetut tuotteet mittansa pitäviä oikein hoidettaessa, jos kolme tekijää on oikeassa suhteessa toisiinsa: 1) silmukan koko, 2) langan paksuus ja 3) langan kierre. Jokainen käsinneulojakin tietää, miten liian löysä neulos on ryhditöntä, pituutta venyvää ja kireän joustamatonta, helposti levenevää. Liian löyhä kierre tekee tuotteesta kestämättömän, tiukka, kova kierre kovan ja pinnaltaan epätasaisen."

Tässä vähän ohjeita eräillekin valmistajille. Kannattaisi lukea tarkkaan. Voiko itse tekemälläkään saada siedettävää jos kangaskauppakin tarjoaa samaa materiaalia joista eräiden nimeltä mainitsemattomien puljujen teepaidat lienee tehty.

"Vuorineulokset ovat paksumpia, tavallisin niistä verryttelypukuneulos, ja jacquardit eivät yleensä paljoa jousta - tämä on hyvä muistaa esim. kala-kuvioista villauimapukua ostettaessa."

Verryttelypukuneuloksella tarkoitettaneen sitä "ukin verkkapukua", joka oli aivan eri ainetta kuin nykyiset tulenarat ja kiiltävät, sisältä pörröiset verkkarit. Kalakuvioisesta villauikkarista en taida sanoa mitään.

"Tekstiiliraaka-aineista ainoastaan pellava ei kelpaa trikootuotteeseen joustamattomuutensa takia, kaikkia muita sitten käytetäänkin. Trikoossa, jos missä erilaiset lankaseokset ja eri materiaaleista valmistettujen lankojen yhdistelmät tulevat kysymykseen. Nimenomaan villaan ja puuvillaan voidaan erilaisia uusia materiaaleja yhdistellä ja käyttöominaisuuksia siten parantaa."

Siitä, mihin ominaisuuksiin on ostettaessa kiinnitettävä huomiota ja kuinka trikoovaatteita tulee hoitaa, Aino Bergholm lupaa lisää ensi kerralla. Minä en. Paitsi jos yleisö sitä vaatii. Tässä olisi kuitenkin niin paljon kiinnostavaa tavaraa...

Bonuksena mainostan Helmi Vuorelman lankoja. Mainos löytyi lähes asiaan liittyvän artikkelin vierestä. Mahtavat kangaspuut!
Tiedättekö muuten, mitkä ovat näiden tekijänoikeussäännökset? Lehdissä kun on neulemalleja ja ohjeita kangaspuissa kutomiseen, voinko niitä julkaista täällä? Kyseistä lehteä ja suunnittelijoita ei ole enää olemassa. (Tai en kaikista tiedä mutta ne mitkä googlettelin ovat jo kuolleet.) Eli saanko skannailla ohjeineen vai julkaisenko pelkät kuvat?

4 kommenttia:

Terhi kirjoitti...

Hyvä kysymys. Museoalallakin täytyy olla tarkkana asian kanssa ja viime kesänä etsimme 60-70-luvun Kotiliesien kansista pyykkiin liittyviä Martta Wendelinin kuvituksia (jotka on julisteina nähtävissä SKM:n perusnäyttelyssä). Kysymättä jäi miten tällaisten kuvien/ohjeiden copyright asiat menee ja miten museo ne oli hoitanut. Noloa. Eli en osaa vastata kysymykseen vaikka ehkä pitäisikin... Täytyy selvittää.

Pirkko kirjoitti...

Tekijällä tai paremminkin perikunnalla on oikeus teokseen muistaakseni vielä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Hintsasen Päivihän on skannannut paljonkin artikkeleita Coloriastoon. Joissakin tapauksissa hän on kysynyt luvan kustantajalta tai lehdeltä, ja on onnistunut laittamaan verkkoon myös tuoreempia, loppuunmyytyjä artikkeleita tai kokonaisia teoksia. Voisit kysellä häneltäkin ohjeita.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, nimenomaan näin. Näiden julkaiseminen on laitonta koska tekijänoikeus on meillä tuon 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Museot ja laitoksethan voivat hakea erilupaa näihin, mutta tavallinen ihminen ei voi näin vain ruveta uudelleenjulkaisemaan toisten töitä.

Kaisa kirjoitti...

Tuosta 70 vuodesta tekijän kuoleman jälkeen tulin minäkin mainitsemaan (se oli ennen 50 vuotta, mutta sitten Hitlerin kuoleman 50-vuotispäivä alkoi lähestyä ja... Tämä on isonveljeni teoria. :). Onkohan tuo Maatalousnainen sama kuin nykyinen Koti-lehti? Sieltä voisi kysyä ohjeiden oikeudenomistajista.