Tekaisin virkaten hauskan viltin tästä villatakista purkamistani ja tästä villapaidasta jäljelle jääneistä seiskaveikoista. Ei ollut vaikeaa eikä edes kovin pitkällinen projekti. Kiitos opetuksesta Pirkolle! Niin hyvin sain käytettyä nää nyt huishiivattiin että jäljelle jäi vain pikkuinen nöttönen tuota mustikalla värjättyä marjapuuronväristä. Jee!
Missään kuvassa värit eivät ole lähellekään oikeaa. Aamulla meillä oli pimeää kuin talvella ainakin eikä ilman salamaa kuvissa olisi näkynyt juurikaan mitään. Vettä tuli taivaan täydeltä, vieläkin on harmaata, ja siksi tämä onkin ollut hyvä käsityö-, kodinhoito- ja sisustuspäivä. Siitä sisustamisesta sitten myöhemmin lisää. Juuri tällä hetkellä mulla ei oo kameraa eikä täällä harmaassa hämärässä mitään kuvia saisikaan.
Muutenkin lankavarasto alkaa uhkaavasti pienentyä, vaikka olenkin enimmäkseen keskittänyt tarmoni jämälankoihin ja erääseen toiseen projektiin johon ei omasta kaapista lankoja löydy ja josta voin enemmän puhua sitten syksyllä... Sen verran voin vinkata että kyseessä ei vieläkään ole vauva. Kissojen mummoille vaan terveisiä, yrittäkää jaksaa odottaa. Vaikka tuntuu tässäkin projektissa olevan jonkin verran synnyttämisen tuskaa...
4 kommenttia:
Tuo on kyllä tosi kaunis, pitäisköhän itekin viäntää =)
Siis tommonen on ihan pakko tehdä itsellekin!
Muuten hyvä, mutta ei ihan sen mun ohjeen mukainen :)
kovasti tekisi itsenikin mieli tuollaista ja miten mainiosti saisi jämiäkin pois! Onko ohje salainen? :) Kaunis peitto, huomaan olevani hieman enemmän sinisen ystävä kuin ennen.
Lähetä kommentti