Seuraavaksi epäinnovatiivinen sisustustuokio.
Iso sohva lähti, tilalle tuli pienempi ja sirompi. Tykkään, paitsi en sinisestä. Onneksi siinä on myös vihreitä raitoja. Nahkatuolista tuli minun neulontatuolini, Mies ja katinroikaleet kellottelee sohvalla (demonstroitu kuvassa). Entisiin sohvatyynyihin ostin alesta uudet päälliset. Siniset, vaikken tykkääkään. Rahia odotellessa sen virkaa toimittaa entisen sohvan heittotyyny. Aika retroahan tuolla nyt on, mutta onneksi sentään sitä oikeaa vuosikymmentä, eikä ruskeaa, oranssia ja keltaista kukkakuviota... Ihan kivaahan sekin on, mutta ei meille, kiitos. Nahkatuolissa näkyvään tyynyyn ostin päällisen kirpparilta. Nämä on sellaisia kukkakuvioita joita meille saa tulla (toim. huom. ovat sellaisia kirjottuja, jos ei suurennetustakaan kuvasta näy).
Yhden heittotyynyn tungin omaan entiseen vaunupeiton päälliseen. Sen heitin sänkyyn, nyt on hyvä lukea puoli-istuvassa asennossa sielläkin. Pöytälamppu on ihan huippulöytö, roskisdyykattu. Toinen sijaitsee tässä ihan vieressä työpöydällä. Kunhan päästään siihen oikeaan omaan kotiin, ne sijoitetaan sängyn molemmille puolille. Nythän meillä ei ole minun puolellani sänkyä mitään mihin sen sijoittaisi. Eikä sitten olisi työpöydän lamppuakaan... Ja tämä nyt on sitä ruskeaa retroa, jota äsken vielä inhosin. (Kai joku sentään huomasi että neulontavalona toimiva jalkalamppu on keltaoranssi...? Ilmeisesti ällötykseni ei koske valaisimia.) Rakastan tuota lipastoa. Isä pelasti sen vuosia sitten vanhasta purku-uhan alla olleesta talosta. Se muuten sopisi sohvan kanssa yhteen, molemmat on mustalla putkirungolla... Tämä varmaan tarkoittaa sitä että saadaan vielä vähän rymsteerata.
Roskalavalta on dyykattu myös Kotilieden vuoden 1936 erittäin repaleinen sidottu vuosikerta (myös 1930 mutta vähän parempikuntoinen). Kissojen kuvien tilalle valkkasin sieltä sopivan kansikuvan. Myös joku kiva Kieku ja Kaiku olisi mukava kehystää. Haaveilen myös koko vuosikerran kansikuvien saamisesta samaan tilaan. Voi olla että saan haaveillakin jonkin aikaa.
Huoneet muuten luonnollisessa tilassaan, paitsi niitä on vähän pikasiivottu kuvankäsittelyohjelmalla. Kuka sitä nyt jaksaisi oikeasti siivota, kun voi leikata sotkun kuvista pois.
Voisin varmaan saada jonkun palkinnon köyhäilysisustamisesta. Vain kaksi asiaa ollaan rahalla ostettu (keittiön pöytäryhmä Miehen kaverilta kympillä ja tv-taso ihan huonekaluliikkeestä), kaikki muu on toisten hylkäämää tai lahjoittamaa tai rakennettu itse. Niin ja tämä työpöytä kulkenut mukana lapsuudesta saakka.
1 kommentti:
Rakastan Kiekua ja Kaikua =D Mulla on vanha sarjakuvakirja jonka joskus lapsena sain, siitä on tosin kannet rikki.
Lähetä kommentti