Kyllä on pullat hyvin uunissa

Pitsikaarrokkeellinen neuletakki ei neuloontunutkaan sitten mistään kohdasta ohjeen mukaan. Edellisestä merkinnästä muutoksia tuli vielä muotoiluihin ennen kaarroketta (ohjeessa pääteltiin silmukat, ja oltaisiin sitten poimittu erikseen kaarroketta varten, tein lyhennetyillä kerroksilla ja jätin silmukat odottamaan), hihojen neulomiseen (ohjeessa tasona, minä tein pyörönä magic loopilla molemmat yhtäaikaa, sen lisäksi hihan alaosasta olisi päätelty silmukat ja sitten poimittu 15 vähemmän, minä kavensin ne 15 ja lisäsin pituuttakin) ja kaarroke on myös mallista poikkeava jo alunperin aika reilusti poikkeavan kerrostiheyden takia. Siinä on lisää sileitä kerroksia pitsien välissä, sain sillä just sopivasti lisää korkeutta.


Ainoa ahdistuksen kohta neuleessa oli se hetki, kun tajusin kaarrokkeen pitsin olevan mallia molemminpuolinen, eli langankiertoja ja kavennuksia sai tehdä nurjallakin. Kääk! Meinasin jo heittää toivoni lisäksi myös neuleen parvekkeelta alas, mutta hirveällä sinnillä ja kiroilulla sain kuitenkin lähes samannäköistä pitsiä aikaiseksi. Lisäksi opin vihdoinkin tekemään ssk-kavennuksen sääntöjen mukaan, yleensä kun en vaivaudu kääntelemään silmukoita puikoilla vaan neulon vaan takareunasta yhteen. Toisella kertaa neulottuna (joo, purin, kun kaarrokkeesta olis edelleen tullut liian matala ja mua häiritsi mokailuni... varmaan eka kerta kun leikin näin perfektionistia!) pitsistä alkoi tulla jo tarkalleen sen näköistä kuin ohjeessa haluttiin.


Lanka oli ainakin neulottaessa aika karkeaa ja raapivaa, en tiedä kuinka paljon neule vielä käytössä pehmenee. Jostakin kohdin nypin jo neuloessa pellavasta jääneitä kovempia "heiniä" irti. Neule piti pistää heti valmistuttuaan pesuun, tai en olisi voinut laittaa sitä päälle kuviinkaan. Ja kelien takia olihan se aika hikinenkin... Jos on vinkkejä, millä tätä saa vähemmän pisteleväksi, otetaan vastaan! Kyllä sitä jo päällään pitää, mutta olis kiva, jos ei tarttis raapia yhtään.


Ihanaa, se on sopiva, vaikka matkalla kovasti aloin sitä epäilläkin. Ja mikä parasta, ainakin vielä uudet upeat vyötärönmuotoni sopivat tämän neuleen sisään. Mitä nyt nappilista vähän irvistelee. Kameran itselaukaisin ei tainnut olla noista muodoista yhtä onnellinen kuin minä, vaan päätti tarkentaa paprikaan. Kaikissa niissä kymmenessä kuvassa jonka sivuprofiilista yritin ottaa. No, komea on kasvikin.


Ja sille vyötärönmuokkaajalle on myös syntynyt jokunen vaate, mutta niistä sitten lisää seuraavan merkinnän yhteydessä. Enimmäkseen olen ommellut pussilakanoita, patjansuojuksia, unipussin, pyyhkeen sekä jokusen harjoituskappale-vaipan, vaatteita en niinkään. Neulomalla olen aikaiseksi saanut kyllä muutamat pöpät,villahousut ja -takin. Yksi villapuku tuossa olis puikoilla tulossa.