15.8.09

Löysän päivän ilta

Olen osoittanut poikkeuksellista mielenhallintaa tänä iltana. Olosuhteet eivät ole olleet myötä, mieliala ei ole ihan sitä mitä myönteiseen ajatteluun noin niinkuin yleisesti vaaditaan (perusäkäinen kun olen), mutta silti minua ei yhtään suututa ja olen yllättävän rauhallinen.
Paprika kukkii. Ja kukkia on paljon.
Itse vihannekset eivät tainneet ehtiä tänä vuonna.

Sitten niihin olosuhteisiin. Luvassa oli rauhallinen ilta kotona neuleen ja pizzanjämän parissa. Elo on kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin rauhallista. Pizzaa olen silti nakerrellut.

Unto oksentaa. Ja koska hän ei ole siinä niin kokenut kuin Herra "Oksupoksu" Kisunen joka tekee sitä lähes joka viikko, menee Mononen paniikkiin joka kerta kun huono olo iskee ja juoksee sen oksennuksensa kanssa ympäri kämppää. Sanomattakin on selvää, että kaikki mitä lattialta on löytynyt, on siinä tavarassa ja se pitää sitten pestä. Sen lisäksi että tämä aiheuttaa jonkin verran lisää työtä, aiheuttaa se isoa huolta omistajalle. Kun ei se ole sen tapaista ollenkaan. Tähän mennessä en ole löytänyt muuta kuin karvapalloja, mutta jotakin se nielaisee aina takaisin eikä sitä saa suusta pois. Toivon hartaasti että sekin on karvaa. Kisu seuraa ja ihmettelee ja valvoo vieressä niinkuin kunnon isonveljen kuuluukin.
Kirpputorilöytö-kattolamppu ja jo pitkään meillä töröttänyt
samansukuinen ystävänsä. Nyt on sitten kunnolla retroa.

Sen lisäksi jompikumpi rakkaista kultamurusista oli päättänyt kakata laatikon viereen eikä sinne sisälle. Ja tämä oli tietysti ennen kuin Unto ehti oksentaa vessan lattialle. Eli sain siivota siellä kaksi kertaa kymmenen minuutin sisään.

Juhlistin tätä viemällä roskat pihalle. Muistin rapussa, että neule jäi sohvalle. Jo valmiiksi puklaavalle Untolle langan napostelu ei varmasti tekisi hyvää. Piti sitten juosta. Ja biojätepussi repesi. Mitäpä muuta sitä olisikaan voinut odottaa. Onneksi sentään neule oli edelleen koskematon kun pääsin sisään. Jotenkin ei kuitenkaan voi keskittyä neulomiseen.
Työvälineeni (osa piilossa kaapissa) ja teemaan sopiva taulu.
Kissojen työvälineitä pilkottaa oikeassa alareunassa keltaisessa korissa.

Kaikki muu on samantekevää, kunhan nyt tuo punainen poika olisi kunnossa. Huoli on suuri, ja joka kerta kun tuo lapsi kääriytyy sängyn alle nukkumaan, tuntuu että joku on pahasti. Vaikka nukkuu se siellä ihan muutenkin.

Kuvituksena sitä positiivista puolta, iloja viikon varrelta. (Siitä suurimmasta ilosta, työpaikasta, ei ole kuvaa, mutta sellainenkin minulla nyt on!) Epäilin että kukaan ei tahdo nähdä kuvia siitä mistä tämä kirjoitus kertoo. Voin kertoa että se ei ole kaunista saatika hyväntuoksuista.

6 kommenttia:

Romulus kirjoitti...

Kissahuolista - ihan sama ovatko omia vai muitten - kurtistuu aina kulmat ja sydän muljahtaa :(. Äkkiseltään voisi kuvitella että hutigagi on saman yksilön joka oksentaa. Joku tukos tulee mieleen tuosta oksentelusta.. vai olisko se vaan syönyt jotain sopimatonta/myrkyllistä? Kannattaa seurata pientä punaista tiiviisti koska jos se olisi tukos, voi tulla tosi kiire lääkärille.
Peukutuksia että asiat selviää pian hyvin päin!

Ja paljon onnea työpaikasta! Jee :)

Villasukka kirjoitti...

Lapsista on aina huoli, on ne niin rakkaita. Toivottavasti massu paranee.

milliini kirjoitti...

Kanssahuolestuneille tämän hetken tietoja Unskin olotilasta: herkkunappulat pysyy alhaalla (ainakin vielä) ja vesi kelpasi hyvinkin, mut vaan pöydästä Arabian kissakannusta :) Samalla mäkätteli linnuille. Kisun kaa ei kuitenkaan innostunut leikkiin vaikka velikulta kovasti houkutteli.

Tuo tukos mullekin tuli ensin mieleen, tai madot. Myrkytys ei taida olla, ei oo voinut mitään myrkyllistä syödä eikä oo muita oireita. Mut kaikkia muita roskia napostelee, eli sopimattomia... Seurailua jatketaan.

Romulus kirjoitti...

Tukoksessa käsittääkseni mikään ei pysy sisällä. Eli hyvä jos joku pysyy :).
Parafiiniöljy vois jeesata jos vaikka karvaa olis jossain suolenmutkassa vähän isompi köntti. Toisaalta ei voi tietää mikä lopulta oksuilua aiheuttaa.
Jatkan peukut pystyssä ;)

Koukuttaja kirjoitti...

Voi kissahuolia :( Parafiiniöljyä minäkin tuputan aina, jos vähänkin näyttää siltä, että voisi olla joku tukos tai muu vastaava. Sitä siis suositan lämpimästi. Toivotaan, että oli vain joku ohimenevä juttu ja loppuu itsekseen :)

kirsi kirjoitti...

Oisko Unskilla jokin pidempi kuitu kitusissa. Mä joskus edesmenneeltä kissaltani ongin kurkusta sen omia karvajuttuja jatkettuna mun pitkällä hiuksella, Sitä se itte yritti oksennella mutta ei onnistunut ja onneksi antoi sitten mun ronkkia sen pois.

Toivottavasti joku selitys löytyisi pian.