Viritetyt vehkeet

Koska ne isommat jutut eivät ole vieläkään valmiita (joskus joutuu purkamaan ja joskus ei muuten vaan onnistu) esittelen joitain tekeleitä joita en ole purkanut paitsi vähän, ja muuttanut tarpeiden ja vähemmän tarpeiden mukaan.

Ekaksi tämä kesähattu. On tullut enemmän käyttöä kun muunsin sen tällaiseksi välikausipipoksi.

"Jos tätä puhelinta tuijottaa tarpeeksi pitkään...""...niin ne soittaa mut työhaastatteluun...""... tai sitten ei."

Toiseksi tämä kännykkäpussi. Ensin ompelin napit ja lenkit, sen jälkeen homma vähän karkasi käsistä.

"Grrr... brains..." vai "ota sykkyliin?"

Kisu ja Unto on ihania kun ne hoitaa tätä zombipupua ihan kympillä.

Välitöitä

Kaikki isommat työt on vielä kesken, mutta siinä ohessa sain pari pikkujuttua tekaistua.
Jossain välissä en keksinyt että mitä sitä oikein alkaisi tekemään, niin aloitin sitten sukkia. Serkku tuli käymään ja onneksi ilmoittautui ottamaan nämä vastaan. Mulle oiskin ihan ihan ihan vähän liian pienet, eli hälle mitä luultavimmin ihan sopivat. Tehty kahdesta erivärisestä Fabelista aina vuorotellen kummaltakin kerältä. Tulipahan ainakin tarpeeksi kirjavat.

Sitten tuli vasen hartia kipeäksi, ja neulominen tuntui pahalta. Mutta koska telkkaria ei osaa katsoa enää paljaaltaan, otin virkkuukoukun kätöseen. Kahdesta neliöstä tuli laukku, kun siihen lisättiin kahvat. Tämä siitä puretusta Araucanian Nature cottonista sitten tuli. Tuo "mallivirkkuu" (vrt. mallineule, en tunne virkkauskäsitteistöä) on omasta päästä. Vähän kudotun näköistä tuli, sellaisenaan ihan kiva, mutta venytettynä on rumaa. Täytyy siis käyttää vain kevyiden ja pienten asioiden kuljetukseen.

Terassikauden avajaiset

Minun terassikauteni alkoi tänään. Tai no olenhan minä jo kerran tänä keväänä juonut kahvia parvekkeella, mutta vasta tämän päivän auringonpaiste ja lämpö houkuttelivat oikein oleskelemaan parvekkeella.

Minun avajaisiini kuului vadelmamehua, linnunlaulun kuuntelemista, lämmöstä nauttimista, peiton käsin tikkaamista ja kissankarvan määrän ihmettelemistä. Kuinka voikaan yhden talven aikana keräytyä parvekkeelle (jossa nuo elukat eivät ole edes pahemmin viihtyneet) niin paljon karvoja!

Nyt Kisu viihtyy kyllä. Auringonpaisteesta nauttiminen menee melkein työstä.

Myöhäistä juosta kun pasha on jo housussa

Tämän pääsiäisloman aikana (voi tietysti miettiä onko työttömällä lomaa) en ole saanut paljoakaan tuottoisaa aikaiseksi. Ilmeisesti vain päivittänyt isäni pääsiäislausahduksen "mämmi se pöksyssä rämpii" toiseen pääsiäisherkkuun liittyväksi.

Ja mitannut bussimatkan Helsinkiin: tasan huopatossujen verran. Ennen tuota matkaa olin jo saanut toiset mokomat aikaiseksi. Nyt on sekä mämmi-isällä että pasha-tyttärellä tossukat!

Pitihän ne viime reissun liukuvärjätyt tuliaiset nyt neulaista pois että saa lisää.

Reissun aikaan tulee aina vaan lisää pyykättävää ja silitettävää.

hauvavauva

Henkisellä isosiskolla (oikeasti serkku) on tänään syntymäpäivät ja perheenlisäys.

Ja kun perheeseen tulee pieni tuhistelija, täytyy olla sitä varten tavaroita. Ja tavaroita pitää kuljetella. Tein sitten pienelle pienen teemaan sopivan "vaippakassin".

Heittomerkeissä tietysti siksi, että tämä perhe lisääntyy yhden koiranpennun verran. Ja eihän sillä mitään vaippoja ole!

Kassissa on sisällä tasku juomapullolle tai vastaavalle ja pieni kuminauhalla kiristetty tasku vaikka namupaloja varten. Kuvassa sisällä iso pyyhe (tai onko se nyt kylpylakana, en tajua tuota nimitystä) joten sinne mahtuu kyllä muutakin tarpeellista, vaikka se pyyhe... Yritin ottaa sisuksistakin kuvia ennen lahjomista mutta eihän ne tietenkään onnistuneet. Vuori ja taskut ovat erilaisista pikkukukkaisista kankaista. Kaavoja mulla ei ollut, mutta otin mitat yhdestä hyvin toimivasta kassista ja tein sen mukaan.

Hirveän ruttuinen on tuossa kuvassa, kun tuo koirakangas rutistui pesussa ihan myttyyn. Oli vähän kiire kuvata kun en ehtinyt silittääkään...

Ja kun kerran on ompelukoneen esiin nostanut, olen saanut tilkkupeittoakin edistymään jonkin verran. Täytyy yrittää saada valmiiksi asti ennen kuin uusi sänky tulee.

Kiva naksahdus

Mä tajusin! Älysin! Osasin!

En muistanutkaan että uuden oppiminen on näin mukavaa.

Vihdoinkin ymmärrän, mitä kivaa niissä pitsihuiveissa on. Sellaista pitää saada seuraavaksi puikoille. Ehkä nyt se Aquila aukeaisi?

Ja ehkä siltä ensi kesän matkalta joka ehkä tehdään tuleekin mukaan Thríhyrnur og langsjól (oisin halunnu kirjottaa sen oikein islanniksi mut ei mulla oo noita oikeita kirjaimia, pyh) eikä langat lopapeysaan kuten olin aiemmin ajatellut...

Tämä kaulatötterö/keeppi on kaverille lahjaksi.

Djembe on edelleen mun lempisoitin. Anteeksi surkea kuvanlaatu.