28.10.08

blogihiljaisuuden syyt

Tiedän, että olen edellisissä merkinnöissäni lupaillut kaikkea, mitä seuraavalla kerralla saattaisi jo olla. Tämä kuitenkin tulee siirtymään jonkin verran.

Tämän blogin kirjoittaja nimittäin kirjoittaa tämän blogin sijaan nyt pari viikkoa gradua. Ja palauttaa sen 14.11. Ja käyttää kaikki asunnosta löytyvät douppingit kahvista lakuihin ohjaajan suosituksesta.

Että terve vaan ja kiitos kaloista.

25.10.08

Hitsin pitsit

Minulle avautui aivoihin joku aivan uusi alue, kun pyörittelin noita virkattuja liinoja käsissäni. Se on varmaan se Luovuus. Päässä naksahti ja keksin hirveästi ideoita joissa niitä voi käyttää. Äiti, saa lähettää lisää mutta vain pyöreitä. Päässäni on nyt vain pyöreää.

Tämmöinen tuli ensiksi. Valitan taas kerran tuota makuuhuoneen karseaa tapettia.
En tiedä mitä tuosta olisi mieltä, aina välillä tuntuu että se kaipaisi vielä jotakin, välillä taas näyttää ihan hyvältä. Roikkukoot nyt jonkin aikaa tuolla makuuhuoneen seinällä ja katsotaan jos se saa vielä jotakin itseensä.

En ole mikään sisustustaulujen ystävä. Kai olen sen verran taidesnobi kuitenkin, että haluan seinilläni olevan jotakin muuta kuin mitä joka toisen kansalaisen seinällä roikkuu. Toisaalta tässä on vähän sisustustaulua kun on kivoja tekstiilejä canvaspohjalla, toisaalta taas se kyllä on uniikki.

Toisaalta olen nyt haltioissani tästä uudesta aluevaltauksesta, toisaalta pelottaa että meillä alkaa kohta näyttää pitsibussilta. Se toinen idea olisi kyllä ihan pakko vielä saada toteuttaa.

Ensi kerralla ehkä sitten jo muoviturkista tai niitä ommeltuja hameita. Kuvia kun on niin kamalan hankala muka ottaa.

23.10.08

Pitsipussi ja päälaite

Kiitän kaikista onnitteluista, niin ravelryn, facebookin tai tämän blogin kautta annetuista sekä tekstiviestillä tulleista. Onnea tässä iässä jo tarvitseekin.

Sitä saa mitä tilaa. Kiitos äiti!
Ehkä jo huomenna jotakin mitä näistä nyt sitten tuli. Pirkko vinkkasi pitsibussista, pitäisköhän alkaa meidän kaksiota päällystää?

Ja tämmösen tein, kun oon jo jonkin aikaa ihaillut kaikenmaailman vintageharrastajien pääkoristeita. "Kukat" on irroitettavia, hakaneuloilla varustettuja, että niitä voi kyllä käyttää vaikka rintakoruina jos ei päässään tahdo pitää.

Tulossa pari hametta jotka oon melkein ommellut valmiiksi ja se vegaaniturkis joka ois vuorin ompelua vaille valmis. Kunhan nyt vaan ehtis istahtaa tuon ompelukoneen ääreen. Tuntuu että ei enää jaksa sen jälkeen kun on tämän koneen ääressä ensin päivän gradua vääntänyt.

Viikon ekoteosta sen verran, että löysin ja ostin sen kestokahvinsuodattimen. Ensi viikolla lupaan jo keksiä jotakin uutta.

21.10.08

Katsaus mummoutumiseen

Tänään täytin 26. Sitä on sitten jo lähempänä kolmeakymmentä kuin kahtakymmentä. Eli mummous iski kertaheitolla, laitoin jopa baskerin päähän. Täytyyköhän samalla siirtyä ikääntyneiden yliopistoon?

Kuinka tämä vanheneminen on muuttanut minua? Mikä on erilaista kuin vuosi sitten?

- On enemmän skillssejä ja billssejä. Vuoden päästä voin kirjoittaa että en käytä moisia sanoja. Siis taitoa ja tietoa on tullut lisää, toisaalta on taas enemmän vastuuta ja enemmän laskuja maksettavana.
- Jalkaa, kättä, selkää ja niskaa sekä hartioita vaivaa enemmän. Tämä siis sinne mummoutumisosastoon sen baskerin kanssa.
- Enemmän töitä ja vähemmän aikaa.

Mikä ei ole muuttunut vuodessa?

- En ole edelleenkään valmistunut, eli olen edelleen yliopisto-opiskelija vaikka tahtoisin olla puu- ja lastentarhuri.
- Minä. Vanhentunut olen mutten aikuistunut. Tiedä sitten onko se hyvä sekään.


Todiste: Ostin itselleni synttärilahjaksi lelun.

Mikä on erilaista kuin kymmenen vuotta sitten?

- Sitä on onnellinen että SAA olla kotona eikä TARVITSE lähteä baariin; 10 vuotta sitten olisi antanut vaikka vasemman jalkansa että asetelma olisi ollut toisinpäin. Ainoa lämmin paikka mihin (kuitti) papereillaan pääsi oli lehtiroskis.
- Sitä on kuitenkin aika paljon aikuistunut näissä vuosissa, osaa paljon enemmän ajatella syitä ja seurauksia ja ottaa vastuuta omista tekemisistään.

Mikä ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa?

- Mulla on edelleen ne samat vaatteet päällä.

19.10.08

Devil or the Red Cat's song

Olettehan te ymmärtäneet että se ainakin yritti olla vitsi kun sanoin että tuo Jurassica lähettää minulle jotain alitajuisia viestejä? Ei se kyllä oikeasti mitään metakommunikoi, se vaan muuttuu jotenkin erinäköiseksi kun se kaipaa vettä.

Otsikko muuten mukailtu Volbeatilta. Meillä vaan on yks paholainen joka pudottelee tavaroita ja rikkoo astioita tai sitten yks punanen laulaa.

Minua on vaivannut asioiden loppuunsaattamattomuus. Karvaturkis on ihan loppusenteillä mutta en saa sitä valmiiksi. Lapasista puuttuu puolet peukaloista. Aloitin sitten virkkaamaan jotakin neliöistä kun teki mieli virkata (mutta ei tietenkään hexagon-takkia) Ja koko ajan tekis mieli aloittaa uutta mutta järki jo sanoo että sillä vähällä ajalla mitä minulla nykyään käsitöille on, voisi tehdä jotain älykästä ja tehdä edes nuo melkein valmiit pois alta. Ravelryn lista on täynnä juttuja joita tekis mieli aloittaa, sit on pari tilaustyötä, neulemuistikirjassa monta kivaa edelleen toteuttamatonta juttua ja tarviisin oikeesti itelleni syvän pipon ettei tarviis miehen pipoa koko ajan lainata, ja sitten vielä joululahjojakin jos tekisi... Paitsi vois kyllä tänä jouluna tehdä ekoteon ja antaa aineettomia lahjoja. On niillä kaikilla muillakin yhtä paljon tavaraa kuin meillä. Miehen kanssa jo sovittiin että ei anneta toisillemme tavaroita tänä jouluna, annetaan toisillemme yhteistä aikaa ja tehdään jotain kivaa. Se oli muuten Miehen ehdotus.

Taidankin tässä päänsäryn jälkeisessä krapulankaltaisessa olotilassani nauliutua edes yhden keskeneräisen kanssa sohvannurkkaan ja heilutella käsiäni niin pitkään että edistystä on havaittavissa. Palannen asiaan ensi viikolla jonkun valmiin tuotoksen kanssa.

15.10.08

Practise what you preach osa 2

Tajusin tässä Teijan esittämästä kiitoksesta ekoteoista, että viikon ekotekoa ei ole aikoihin kirjoiteltu. Onkin hyvä aika katsastaa, mitä niistä on tullut pidettyä ja mikä on jäänyt tekemättä...

5.2. 08
Vaihdoimme riisin ohraan. Tavoitteena on ollut sammuttaa kokonaan kaikki valmiustilaan jäävät virtalaitteet.

Riisiä ei olla vieläkään ostettu. Kerrotaan nyt sekin että sitä entistä on edelleen jäljellä, eikä olla kyllä syöty paljoa ohraruokiakaan, ihan muutamana päivänä. Isiltä sain pottuja hirvittävän säkin, on pitänyt syödä niitä. (ja ollaan syöty makaroonia ja nuudeleita mutta sitä ei kerrota kellekkään) Virtalaitteet on katkaisijalla varustetun piuhan päässä useimmat, mutta toisesta on hajonnut katkaisin eikä sitä saa siitä pois päältä. Pitäis vetää seinästä ja se on mukamas liian hankalaa. Eli tämä tietokone, yhet stereot, yksi kaiutinsetti ja tulostin napottaa siinä hajonneessa vempeleessä. Sähkölaskukin tuli eilen, antaa taas intoa panostaa tähän projektiin...

9.2. 08
Hankin myös energiansäästölamppuja.

Ei meillä muunlaisia lamppuja taida enää ollakaan.

13.2. 08
Pesuaineiden vaihtaminen ekologisiin tuotteisiin.

Tiskiaineen kävin just vähän aikaa sitten täyttämässä. Ollaan saatu vaihdettua yleispesuaine, tiskiaine ja pyykinpesuaine. Ei meillä muita aineita käytetäkään, eli tämä on toteutettu ja jatketaan edelleen.

27.2. 08
Kahvinsuodatin, siis sellainen kestoversio.

Ei oo löytynyt! Saako niitä oikeasti jostain?

17.3. 08
Puolivalmiit pakasteet jätetään ostamatta.

No sen viikon jätettiin. Sen jälkeen ollaan oltu vähän retuperällä tän homman kanssa. Tosin viime aikoina ei olla ostettu pakasteita juuri laisinkaan, tällä viikolla taisin yhden vihannespussin hankkia. Tämäkin ostamattomuus on ihan puhdas vahinko eikä tietoinen valinta.

23.5. 08
Hygieniatuotteet vaihdetaan ympäristöystävällisemmiksi.

Hammastahna on taas markettitavaraa. Muita ei ollakaan edes ostettu; entinen shampoo kun tuntuu riittävän ja riittävän. Käytin välissä yhden pullollisen nokkosshampoota ja se oli mahtavaa, täytyy käydä täyttämässä toi pullo jos tuo herpiina koskaan loppuu. Haeskelen myös Uhoavan Gnun mainostamaa palashampoota! Saippua on edelleen oliivi, ja jemmassa on vielä Tallinnasta ostamani käsintehty ekosaippua.

4.6. 08
Liityin OneDidIt-palveluun.

Liityin niin, mutta kuukausiin en ole käyttänyt. Kannattaisi kyllä taas, sieltä saa ihan hyviä vinkkejä. Harmittaa vaan kun alkukyselyssä on täyttänyt että ei ole autoa eikä lennä lentokoneella, ja vinkit ovat silti autoilun vähentämistä jne. Kehittelyä kaivataan?

10.6. 08
Maito muuttui luomuksi ja aamupuuron tein hellan sijaan mikrossa.

Luomumaidon laktoosi tuotti jonkin verran ongelmia, eli sen jouduin jättämään. Hellalla puuroani en ole tuon jälkeen tehnyt.

25.6. 08
Juon vähemmän kahvia. Se yksi kupillinen päivässä saa riittää. Ei osteta enää kaupasta hedelmämehuja, kun on marjamehuja pakastimessa. Maitoa en tarvitse kuin kahviin, joten purkki viikossa riittää.

Tälle vois sanoa pyh, pyh ja pyh. Siis ihan hyviä vinkkejä, mutta ei ole kyllä mitenkään onnistunut. Kahvinjuonti on vaan lisääntynyt ja joskus tulee juotua kolmekin kuppia (paha minä), Mies ostaa hedelmämehuja edelleen eikä me saada noita marjamehuja edes juotua (juon vaan vettä ja niitä Miehen ostamia mehuja). Maitoa käytän kaakaossa, muroissa ja kahvissa. Sitä menee enemmän kuin purkki viikossa.

1.7. 08
Muoviroskan vähentäminen: vähemmän muoviin pakattuja tuotteita, hedelmäpussien kehittely.
16.7. 08
Kaatopaikkajätteen vähentäminen lajittelun tehostamisella ja kuluttajavalinnoilla.

Sillä tapaa on kyllä totta että aineita ei tule ostettua muovipulloissa, ja ne on semmosia jotka voi täyttää uudelleen. Pakkauksia yrittää kaupoissa katsoa, mutta tuntuu että kaikki on nykyään pakattu muoviin eikä ole muita vaihtoehtoja.
Roskan määrä taitaa olla vakio vaikka mitä yrittäisi, näyttää pahasti siltä että vaikka lajittelisi kuinka tehokkaasti, kaatopaikkajätettä tulee silti yhtä paljon. Kuinka moni muuten näki 45 minuuttia-ohjelmassa kaatopaikkapätkän? Jos ette muuten lajittele, lajitelkaa pliis edes biojäte ettei se mene tonne kaatikselle metaania tuottamaan ja ilmastoa muuttamaan.

19.7. 08
Ompelin hedelmäpusseja.

Ja näitä on käytetty! Kaupan muovipussukat joita ollaan jouduttu ottamaan on yhden käden sormilla laskettavissa ja niistäkin jää kolme yli.

1.8. 08
Hiusten värjäämättömyys.

En ole vieläkään värjännyt vaikka joka kerta kun näkee nätin punapään tekis mieli.

20.8. 08
Marjastaminen ja metsän antimet.

Käytiin puolukassa. Muutenkin ollaan saatu lahjoituksina paljon sieniä, kalaa, perunoita, porkkanoita, sipuleita(vai sipuleja?), omenoita, kesäkurpitsaa... Mitähän vielä muuta? Sukulaisten kasvimaan hoitamisesta ja metsässä kömpimisinnostuksesta on hyötyä minullekin.

1.9. 08
Purkit: uudelleentäyttäminen ja -käyttäminen. Pakastamisen ekologisuus.

Kysyin Ekolosta voiko täyttää omaan purkkiin. Kyllä kuulemma voi. Pitää käydä hakemassa pyykinpesuainetta tässä joku päivä. Kaikkea olen täytellyt. Pakastinta ei olla pesty. Jääkaappi kyllä pitäis. Tulis nyt ees yksi pakkaspäivä ensi talvena niin voisi sulattaa tuon pakastimen...

8.9. 08
Kaupan tököttien sijaan omatekemiä kauheudenhoitotuotteita.

En ole ostanut kuorintavoidetta vaikka sitä olis halvalla saanut ja vielä ekologista. Toi sokerimömmö toimii hyvin. Ostin kyllä naamanpesuainetta, mutta pesen silti suurimmaksi osaksi mikrokuituliinalla pyyhkimällä. On helpompaakin työpäivän jälkeen. Ihan semmosella liinalla mitä saa kaupasta siivousta varten.

20.9. 08
Vuosi ilman uusia vaatteita.

Tämä se vasta on herättänyt kivasti huomiota tuolla Modepassin puolella. Ihan hyvin olen sopinut muotitrendi-ihmisten sekaan kirpparivaatteineni. Ne kun vaan jaksaa ihmetellä sitä että miten sää voit, en mää vois olla ees kuukautta. No nyt on tullut melkein kuukausi täyteen, eikä vielä ahista yhtään. Katotaan sitten joulunjälkeisissä alennusmyynneissä.

14.10.08

Sisuksien uudelleenasetteluja

Varoitus: Blogimerkintä sisältää ihan hirveän monta kuvaa eikä yksikään niistä kuvaa yhtäkään (omien) kätteni tuotosta.

Meidän kissoilla on tuommoinen piilopaikka levyhyllyn alimmassa lokerossa. Ei ne siellä nuku, mutta leikkiessä verhon takana on kiva vaania. Ja kun kissa ottaa aurinkoa katolla (ei kuumalla) niin hiiret hyppivät luolassa?

Etsi kuvasta Hermanni Hiiri, kaikkien kaveri. Se näyttääkin ihan siltä että "jee, toi peto ei oo paikalla, se on syömässä ärrinmurrinkeksiä"

Muistatko, kun kerroin korjanneeni sohvaa porakoneen kanssa? Siitä tuli muuten ihan hirveän osaava olo, ihan erilainen kuin ompelukoneen ääressä. Pitää varmaan joskus rikkoa stereotypiarajoja niin voi tuntea itsensä taitavaksi. Niinhän se on että kaikki naiset osaa ommella mutta vaan miehet osaa käyttää porakonetta...

Tein siinä samalla myös myllistysmullistuksen eli vaihdoin sohvan "kätisyyttä". Niin saatiin enemmän tilaa tuolle nahkatuolille ja aurinko pääsee paistamaan ikkunasta esteettä. Hirvee homma oli kyllä, kun niitten ruuvinreikien etsiminen noissa käsinojissa ei ole ihan helppoo.

Ja minähän sanoin että kisu haluaa poseerata. Ja minulle se ei muuten ole mikään sotku jos neulemytty kököttää sohvalla (niinkuin näissä kuvissa). Jos samalla paikalla lötköttäisi vaikka verkkarit, se olisi sotku. Jännittävää.
Ihan lemppariasia tämän kodin kalusteista on tämä kärsinyt arkku. Siinä on jotakin niin tunnelmallista, kaikessa ruosteisuudessaan ja kosteusvaurioisuudessaan. Ja vaikka se on niinkin arvokasta materiaalia kuin vaneria. Nuo Taavetti 1619-tarrat vaan parantaa tilannetta.

Mun mielestä sitä ei pidä kunnostaa. Tai maalata. Mun mielestä sen pitää olla juuri noin rappioromanttinen.
Ja Unton(kin) lempihuonekalu on nahkatuoli. Muistan kun mummolassa oli tismalleen samanlainen mutta vihreä. Siinä leikittiin sitten lentokonetta. Ja paljon muutakin. Nyt noi meidän lapset leikkii samanlaisessa. En tiedä onko se lentokonetta vai ihan painimatsi vaan.

Lisäksi kannoin puulaatikon sängyn viereen, ettei tarviis levitellä enää vaatteita lattioille iltaisin. Ei uskoisi, että samalle tyypille kuuluu se tiptop-vaatekaappi ja se epämääräinen mytty siinä kaapin alla... Kyllä, puhun itsestäni. Osaan olla yhtäaikaa sekä nipo että huithapeli, ja vieläpä samassa asiassa.
Sisustukseen liittyvää tuunausta olen harrastanut myöskin. Jos kuuluu sellaiseen perheeseen, jossa on virkattuja pikkuliinoja kaapillinen, saattaa niitä hyödyntää aika rennolla otteella. Ompelin siis niitä kaksi päällekkäin. Alemman äiti oli jo tärkännyt. Tiedoksi siis, että äiti näitä on virkkaillut... no, sanotaanko että aika monta eikä ollut edes huomannut kun olin niistä kolme varastanut. Kiittelikin jopa siitä teosta äsken puhelimessa.

Sopisi vaikka tauluksi.
Mutta värit sopii keittiön tuolien päällisten kanssa yhteen, joten se sai paikkansa yhenlaisen bronttosauruksen alta. Ette muuten usko jos kerron että oon oppinut tulkitsemaan sen eleitä. Siitä näkee ihan selvästi kun se on janoinen, jo ennen kuin lehdet alkaa lerppua. Se varmaan lähettää mulle jotain alitajuisia viestejä. Hui, mikä eliö.
Eihän niitä tietty muuten olis ees tarvinnut ommella yhteen mutta kun aiemmin kuvittelin tekeväni siitä taidetta enkä käyttäväni perinteiseen tapaan...

Otetaan vastaan mustia, pinkkejä ja punaisia pitsiliinoja turmeltavaksi tällä tapaa. Myös violetit, oranssit ja ruskeat käyvät. Ja beiget ja luonnonvalkeat ja viininpunaiset. Vink vink, mamma.