Täällä sitä ollaan vaan neulottu. Sitä olympianeuletta tietenkin, josta tuli henkistä kultaa eli sain ajoissa valmiiksi. Tosin mies ei ole vielä sitä viimeiseen kertaan sovittanut, eli voi vielä tulla takapakkia... Pidetään peukkuja pystyssä että se sopii blokkaamisen jälkeenkin. (jotenkin en osaa sanoa "pingottaa" jos tekelettä ei oo nuppineulojen kanssa pingotettu tiukalle niinkuin tätä, kasteltu vaan ja aselteltu muotoonsa kuivumaan...) Kuvassa se on vielä blokkaamati, siksi alareuna römpöttää rumasti.
Eikä se mun mieskään ihan noin pelottava ole.
Sitten on käyty Tuulian paitapajassa opettelemassa uusia taitoja ja kärsivällisyyttä uudelleen. Tuon neulomispajan lisäksi voisin tarvita esim. kolmiulotteisen ajattelun pajaa ja viikon mittaista kurssia ohjeen lukemisen opetteluun. Ihan järjettömän hauskaa siellä oli ja etenkin kaikki pikku vinkit ja kikat olivat jakamisen arvoisia. En pistäisi pahakseni vaikka olisi enemmänkin tuollaisia, ja vaikka järjestettäisiin yksittäinen kikkapaja...
Tuolta tultua purin Viherpippuritakin (ja sain siitäkin mitalin Aerial Unwindissa eli purkamislajissa), koska hihapyöriöt eivät istuneet kunnolla ja se on siksi jäänyt vähälle käytölle. Muuten tykkäsin ideasta ja mallista tosi paljon, joten olisi harmi pitää sitä kaapin perälle upotettuna... Aloitin sitä uudelleen TTS-metodilla, ja kummasti sitä jo muutamassa päivässä unohtaa mitä tuli (jotenkuten) opittua tuolla pajassa. Aika monen purkamisen jälkeen nyt alkaa jo tulla jonkinlaista tulosta.
Ajattelin yrittää saada tässä kuussa suurimman osan keskeneräisiä valmiiksi, pois pusseista vaatehuoneen naulakosta roikkumasta. Ne jotenkin henkisesti roikkuu myös mun takaraivossa ja tulee saamaton olo. Ja kukkien mullat pitäis saada vaihdettua kanssa. Edes tänä vuonna...
Tuo ihmeellinen paprika kukkii. Ajattelin viime syksynä, että pidän tuossa ja heitän sen pois kun se kuolee. Nyt tuntuu, etten taidakaan päästä siitä eroon.
5 kommenttia:
Neuleet on kauniit, mutta tuo villapuseron "mallipää" on kyllä huippu. Toivotaan paidasta meihelle sopivaa.
Voi ei. Minullakin syyhyää päästä testaamaan TTS:ssää pellavatunikaan mutta ei ole vielä edes ostettu niitä lankoja. Onkohan Tuulialla joku 24h-linja jonne vois soitella jos on unohtanut kaiken?
Terhi: Ravelryssa kannattaa liittyä siihen TTS-ryhmään, sieltä saa hyviä vinkkejä. Tai siis ainakin kannattaa käydä lukemassa.
Mulla suurin ongelma tais olla muistiinpanot noista silmukka- ja kerrosmääristä (ku tulostin ei toiminut, kirjoitin ohjeen noin niinku sinnepäin käsin), ei meinannu tulla näköstä millään.
Hienoa paita! Ja söpö tuo mallipaita :) Apua, pitääkin mennä oman mallipaidan kuimppuun ennekuin ihan kaikki unohtuu...
Täälläkin puikot viuhuu. Ehkä neljäs kerta kun meni purkuun tytön villatakin alku TTS:tekniikalla. Mulla tökkii pahiten noiden mittojen kanssa. Ensin meni pieleen muuten vaan, sitten tuli liian iso ja sitten liian pieni. Lapseen piirrettiin lopulta permanenttitussilla mittauspisteet ja kun valmiiseen villapuseroon vielä vertaan, niin enköhän ala olla jo aika lähellä? ::)) Täytyy sanoa, että aika hyvin alkaa jo luistaa tuo takakappaleen tekeminen. Heh...
Lähetä kommentti