Ravelryn ihanan höpinäryhmän Kaheleiden kannustamana sain aikaiseksi tarttua koko viime talven mielessä hautuneeseen haaveeseen neuloa itselleni villahousut lämmikkeeksi. Ja jos tämä talvi on yhtä kylmä tai vielä kylmempi, niille tulisi varmasti käyttöä.
Langaksi valitsin varastossani jo jonkin aikaa hautuneen, serkun suuresta villapaidasta puretun tuntemattoman mutta mukavan tuntuisen langan. Puikot taisi olla 4mm, aloitin ylhäältä ja neuloin lahkeet magic loopina.
Vyötäröön laitoin jotakin toista lankaa, joka oli myös purettu jostakin. Luulin aluksi, että ruskea ja luonnonvalkoinen riittäisi vain juuri ja juuri pitkiin pöksyihin, mutta sitä jäikin jopa yli.
Ajattelin sitten tehdä samaan settiin sukatkin, niin ei varpaatkaan palelisi. Ja tämän väläyksen mieleen tullessa keksin toisenkin oivalluksen: mitä jos tekisi sukkiin napinlävet ja housuihin napit? Näin ne varmasti pysyisivät paikallaan eikä varsi ruttaantuisi nilkkaan.
Napit voisivat hämätä olevansa koristeena silloin, kun sukat eivät ole niissä kiinni.
Hurraa, keksin sukkahousut. Uusinta uutta.
Nämä pöksythän eivät mene juuri tällä hetkellä päälle, ja poseeraukset onkin tehty vain toinen jalka lahkeessa (siitä rutut polvessa viimeisessä kuvassa). Melkoista rimpuilua, voisin sanoa. Tosin eihän rantapallon kanssa villahousuja käytetäkään :) Kunhan palloilukausi päättyy, pääsen käyttämään näitä molemmissa jaloissa. Ja ihan varmasti tulen käyttämään, ellei meille tänne pohjolaan nyt yllättäen tule kesäkeliä.
30.11.10
26.11.10
Peppu, polvet, varpaat
Kiitoksia nyt ensi alkuun hyvistä vinkeistä! Tuota Villapallon suosittelemaa harsoa meillä onkin varmaan kymmenen metrin pakka (tai ainakin tosi, tosi iso), siitä saa monta vaippaa ja vaipanvaihtoalustaa :)
Tänään sain kuvia niistä muista ompeluksista, joten tätä voi pitää eräänlaisena jatko-osana eiliseen postaukseen.
Muutamat pienemmät kuorivaipat (jotkut taitaa olla taskuvaippoja, en muista enkä älynnyt tarkistaa) ja pussukka vaippojen kuljettelemiseen. Imujakin olen ommellut, mutta ei niissä ole oikein esittelemistä, sellaisia froteesuikaleita vino pino. Saatiin sisä- ja kuorivaippoja iso kasa, ei ole tarvinnut ommella itse enempää (Kiitoskiitoskiitos!). Nuo ihan pienet nb-kokoiset tekaisin, kun niitä ei ollut hommattuna ja Ipana tuskin kauhean suurena syntyy. Sanovat kuitenkin, että ne kasvaa nopeasti, niin en alkanut tekemään koko sarjaa...
Nämä on vähän isompaa kokoa. Ensi kesäksi pellehaalari ihanasta sateenkaariraidallisesta vuosikertajoustofroteesta, jonka sain kummitädiltä joskus aikoinaan. Kaava on jostain 80-luvun käsityölehdestä, sen kyllä mallista huomaa. Vanhasta, mutta hyväkuntoisesta trikoopaidasta tein vankilaraitabodyn (josta puuttuu vielä nepparit haaroista mutta tässä on aikaa ennen kuin tuo on sopiva) ja koska siitä olis jäänyt hihat käyttämättä, ompelin niistä tuollaiset kalsarit. En tiedä päätyykö koskaan käyttöön, mahtuuko tuonne minkäänlaista vaippaa. Kestovaippaa ei varmastikaan... No, nukelle ainakin menee jos ei sitten muuten käy.
Villapöpistä jäljelle jääneistä hahtuvista ja jostain huopumattomasta villalangasta askartelin vielä pienet töppöset ja tumput. Mallin repäisin päästä ja huovutin reippaasti koneessa. Tuli tosi söpöiset.
Tänään sain kuvia niistä muista ompeluksista, joten tätä voi pitää eräänlaisena jatko-osana eiliseen postaukseen.
Muutamat pienemmät kuorivaipat (jotkut taitaa olla taskuvaippoja, en muista enkä älynnyt tarkistaa) ja pussukka vaippojen kuljettelemiseen. Imujakin olen ommellut, mutta ei niissä ole oikein esittelemistä, sellaisia froteesuikaleita vino pino. Saatiin sisä- ja kuorivaippoja iso kasa, ei ole tarvinnut ommella itse enempää (Kiitoskiitoskiitos!). Nuo ihan pienet nb-kokoiset tekaisin, kun niitä ei ollut hommattuna ja Ipana tuskin kauhean suurena syntyy. Sanovat kuitenkin, että ne kasvaa nopeasti, niin en alkanut tekemään koko sarjaa...
Nämä on vähän isompaa kokoa. Ensi kesäksi pellehaalari ihanasta sateenkaariraidallisesta vuosikertajoustofroteesta, jonka sain kummitädiltä joskus aikoinaan. Kaava on jostain 80-luvun käsityölehdestä, sen kyllä mallista huomaa. Vanhasta, mutta hyväkuntoisesta trikoopaidasta tein vankilaraitabodyn (josta puuttuu vielä nepparit haaroista mutta tässä on aikaa ennen kuin tuo on sopiva) ja koska siitä olis jäänyt hihat käyttämättä, ompelin niistä tuollaiset kalsarit. En tiedä päätyykö koskaan käyttöön, mahtuuko tuonne minkäänlaista vaippaa. Kestovaippaa ei varmastikaan... No, nukelle ainakin menee jos ei sitten muuten käy.
Villapöpistä jäljelle jääneistä hahtuvista ja jostain huopumattomasta villalangasta askartelin vielä pienet töppöset ja tumput. Mallin repäisin päästä ja huovutin reippaasti koneessa. Tuli tosi söpöiset.
25.11.10
Nukkujaimisto
Blogin päivittäminen on viime aikoina tuntunut haasteelta. Aikaa ja viitseliäisyyttä kyllä riittäisi, (h-hetkeä odotellessa joutuu oikein keksimään tekemistä itselleen) mutta joku tässä tökkii. Ravelry on hoitanut viime aikoina sen "kato, tein tämmösen" -tyyppisen raportoinnin ja tallettamisen niin tehokkaasti, että blogiin on kaivannut jotakin muuta sisältöä. En ole kuitenkaan vielä keksinyt, mitä se voisi olla. Ja tiedän, että eniten näitä tämäntyyppisiä postauksia kaivataan, ne ainakin jotka eivät Räveltämöön ole (vielä) kirjautuneet.
Yritin kuvata vauvalle ompelemiani vaatteita ja vaippoja. Siitä ei kuitenkaan tullut oikein mitään. Valo-olosuhteet olivat aika haasteelliset, ja tuntuu että valoisa aika livahtaa ohi ennen kuin ehtii mitään tehdäkään. Sentään joistakin kuvista saa jotakin selvää, joten raportoin niistä sitten. Osa onkin kyllä otettu jo aikaa sitten, kuten esimerkiksi tämä seuraava, jossa lumesta ei vielä ole tietoakaan...
Vauvan hoitoalustaan rakensin pehmusteen entisen sängyn petauspatjasta ja pöytäliinasta yli jääneestä suikaleesta (siinä on jonkinnäköinen muovipinnoite, kerniksi en sanoisi). En tiedä, miten tuo toimii käytännössä, toivottavasti pian päästään kokeilemaan.
Vanha pyyhe ja lakana yhdistyivät tälläiseksi köllöttely/vaipanvaihtoalustaksi. Saattaa olla kätevä jos vaippoja vaihtaa jossakin muualla tai jos tuo muovitettu tuntuu ikävältä paljaan pyllyn alla. Tuo pyyhe on ainakin ihanan pehmeää jotakin, sellaista karvaista :)
Ottobre tuli ostettua ihan vaan kun näin söpön kuuttipussin. Ja pakkohan sellainen oli saada väkertää. Oikein mitään kankaita ei paikallisesta kangaskaupasta saanut, joita ompeluohjeessa suositeltiin, joten minun versiossani vuori on ohutta mikrofleecea, ulkopuoli suurimmaksi osaksi polarfleecea, massussa pala vanhaa teddyä. Kädet saa piiloon noiden taitteiden alle, jotka tein paksusta villakankaasta. Samaa kangasta löytyy vetoketjujen takaa tuulilistoista. Luulisi, että tuossa tarkenee nukkua :)
Kissulaiset tarkenevat nukkua vierekkäin. Ja erikseen. Kisun lempipaikka on nykyään viltin päällä patterin vieressä, ja tyyli vähintäänkin erikoinen. Siinä se kääntelee kylkeä ja lämmittää välillä mahaa, välillä pyllyä.
Unton tekniikka vilun torjumiseksi on hieman taloudellisempi. Se nukkuu mieluiten viltin alla. Ja onneksi näppäränä poikana osaa sen itse päälleen asettaa.
Ensi kerralla ehkä sitten sitä toisenlaista sisältöä, tai sitten ei. Ois mulla sellaista katomitätein-esiteltävääkin, sekä puikoilta että ompelukoneen alta.
Yritin kuvata vauvalle ompelemiani vaatteita ja vaippoja. Siitä ei kuitenkaan tullut oikein mitään. Valo-olosuhteet olivat aika haasteelliset, ja tuntuu että valoisa aika livahtaa ohi ennen kuin ehtii mitään tehdäkään. Sentään joistakin kuvista saa jotakin selvää, joten raportoin niistä sitten. Osa onkin kyllä otettu jo aikaa sitten, kuten esimerkiksi tämä seuraava, jossa lumesta ei vielä ole tietoakaan...
Vauvan hoitoalustaan rakensin pehmusteen entisen sängyn petauspatjasta ja pöytäliinasta yli jääneestä suikaleesta (siinä on jonkinnäköinen muovipinnoite, kerniksi en sanoisi). En tiedä, miten tuo toimii käytännössä, toivottavasti pian päästään kokeilemaan.
Vanha pyyhe ja lakana yhdistyivät tälläiseksi köllöttely/vaipanvaihtoalustaksi. Saattaa olla kätevä jos vaippoja vaihtaa jossakin muualla tai jos tuo muovitettu tuntuu ikävältä paljaan pyllyn alla. Tuo pyyhe on ainakin ihanan pehmeää jotakin, sellaista karvaista :)
Ottobre tuli ostettua ihan vaan kun näin söpön kuuttipussin. Ja pakkohan sellainen oli saada väkertää. Oikein mitään kankaita ei paikallisesta kangaskaupasta saanut, joita ompeluohjeessa suositeltiin, joten minun versiossani vuori on ohutta mikrofleecea, ulkopuoli suurimmaksi osaksi polarfleecea, massussa pala vanhaa teddyä. Kädet saa piiloon noiden taitteiden alle, jotka tein paksusta villakankaasta. Samaa kangasta löytyy vetoketjujen takaa tuulilistoista. Luulisi, että tuossa tarkenee nukkua :)
Kissulaiset tarkenevat nukkua vierekkäin. Ja erikseen. Kisun lempipaikka on nykyään viltin päällä patterin vieressä, ja tyyli vähintäänkin erikoinen. Siinä se kääntelee kylkeä ja lämmittää välillä mahaa, välillä pyllyä.
Unton tekniikka vilun torjumiseksi on hieman taloudellisempi. Se nukkuu mieluiten viltin alla. Ja onneksi näppäränä poikana osaa sen itse päälleen asettaa.
Ensi kerralla ehkä sitten sitä toisenlaista sisältöä, tai sitten ei. Ois mulla sellaista katomitätein-esiteltävääkin, sekä puikoilta että ompelukoneen alta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)