Toimitus vastaa

Sen sijaan, että olisin ollut ahkera ja mennyt työkkäriin, tein kaikkea epämääräistä ja tarpeetonta. (Miehelle ja muille tulevaisuudestani huolestuneille tiedoksi, että sain hoidettua tämänhetkisen asiani netitse ja palaan sinne henkilökohtaisesti kunhan paperit on käsissä) (johon ei mene pitkään, viimeinen kurssi pamahti opinto-otteeseen aamulla)

1) Suoristin hiukset ja valitsin päälle kivoimmat vaatteet (vaikka mulla ei oo minkäänmoista aikomusta lähteä täältä ulos).
2) Lueskelin vanhoja akkain-, sisustus- ja käsityölehtiä (vaikka mulla ei oo kiinnostusta sisustaa tai haaveilla).
3) Silitin kissoja, he tuntuivat vaivaantuvan tästä aamupäiväunien keskeyttämisestä (mutta voiko olla hiplaamatta ja hokematta mahamahamaha jos ne sitä oikein tarjoaa...).
4) Luin blogeja.
5) Neuloin ja suunnittelin uusia neulomuksia.
6) Otin hölmöjä kuvia, käsittelin niitä ja poistin suurimman osan, koska ne olivat niin hölmöjä.

Ja kello on vasta yhdeksän aamulla.

Aiemmin elämässäni olisin halunnut olla muotitoimittaja. Nyt tiedän, että vielä parempaa on olla tyhjäntoimittaja. (eihän oikea toimittaja voisi käyttää näin paljon sulkeita)

9. luukku

Se toinen oli pitkäkarvainen. Höpö Viljami.

Sukat kaiken sutinan keskellä

Eräät sukat valmistuivat. Ihan isänpäiväsukkien jämistä nämä eivät syntyneet, varteen piti laittaa muutama raita toista pätkärääkättyä sukkalankaa. Minusta sopii noihin oikein hyvin. Siitä heräsikin kiinnostus raidoittaa näillä langoilla yhdet sukat kokonaan... Toistaiseksi projekti on lykkääntynyt, kun jostakin syystä tällä hetkellä ei kiinnosta selvitellä sotkeutuneita lankoja koko ajan.

Tässä on sata ja miljoona erilaista projektia kesken. Kaikkia lankasotkuja en ole edes Rävelöinyt, ja sen lisäksi vielä ompeluksiakin odottaa vino pino. Osa on joululahjoja, osa synttäri- sun muita lahjoja ja osa tulossa itselle tai tulevaisuutta varten tai ihan muuten vaan. Yhtä mekkoakin pitäis neuloa jos sen aikoo valmistujaisiinsa päälleen tökätä...

Eli takaisin pajaan.

8. luukku

Ennen kissoja, mulla on ollut myös hiiriä. Valkoisia ja mustapilkkuisia. Tänään Töpö Valtteri.

7. luukku

Pienen juhlapäivän kunniaksi tehdyn sivupolun jälkeen palaamme takaisin lemmikeihin. Mitä kauemmas ajassa mennään, sitä epämääräisemmiksi käy muistikuvat ja samalla myös piirrokset. Ensimmäisestä kanistani Mustakorvasta muistan vain sen, että se oli iso, valkea ja sillä oli mustat korvat.

6. luukku

Kuin kaksi marjaa

Saapasjalkakissa

Unto Armas Alfonso Mononen